keskiviikko 13. elokuuta 2008

Mielipide Kirkossa ja Kaupungissa

Kirjoitettiin erään kaverin kanssa Kirkkoon ja Kaupunkiin eli Helsingin seurakuntayhtymän lehteen mielipidekirjoitus, joka julkaistiin alla olevassa muodossa (myös linkki). Ärsyttävää kyllä, toimitus oli muokannut sanan Kirkko oikeinkirjoitusta. Toisen kirjoittajan kanssa nimittäin pohdimme senkin sanan pienen ja ison kirjaimen eroa.

Samaisen mielipidekirjoituksen alla oli toinen kirjoitus, jossa Juhani Alesaro lähestyi asiaa eri näkökulmasta. Itse kiinnitin erityistä huomiota siihen, että Alesaron mukaan Raamatun ydinsanoma on vuorisaarna, kun taas meidän kirjoituksemme mukaan Kirkon ydinsanoma on sovitus. Alesaron kirjoituksen perusteella Kirkossa ei olisi juuri ketään, syntiset kun eivät näytä kelpaavan. Meidän kirjoituksemme oli mielestäni armollisempi, erään ystäväni sanoin "hyväksyvämpi".

Mutta, itse kirjoitus:

Kirkko kuuluu Jumalalle (12.8.2008)

Nuorta ihmistä koettelee liha, keski-ikäistä maailma ja vanhaa itse Perkele.

Näistä kiusauksista on jäänyt nykymaailmassa jäljelle vain yksi, kun kaikkien on oltava aina vain nuoria; lihan himot ovat mielessä hamasta nuoruudesta irstaaseen ikinuoruuteen saakka. Yhteiskunnan yliseksualisoituminen on johtanut siihen, että ”homokysymys” ajaa kirkossa kaikkien muiden asioiden yli!

On todellakin keskityttävä kirkon ydinsanomaan, mutta emme voi unohtaa Jumalan säädöksiä, niin kuin Jari Arjoranta (K&k 9.7.) vaatii. Jeesus, apostolit ja kirkko opettavat, että ihminen toteuttaa luotua seksuaalisuuttaan vain avioliitossa – ei yksin, ei saman sukupuolen kanssa, vaan aviopuolisonsa kanssa.

Mutta, entä se kirkon ydinsanoma? Kirkon jumalallinen opetus pysyy voimassa huolimatta siitä, kuinka pystymme sitä toteuttamaan. Kirkko julistaa Jumalan tahtoa, ja Jumalan tahdon rikkominen on synti. Ristinuhrissaan Jeesus Kristus sovitti meidän syntimme. Tässä on ydinsanoma!

Emme voi opettaa (seksuaali-)eettisiä ihanteita väärin, vaikka emme aina jaksakaan niitä noudattaa, muutoin ydinsanoma (evankeliumi) kärsii. Jos synti katoaa, mihin tarvitaan sovitusta? Ydinsanoman ansiosta me kokonaiset, emme vain seksuaaliset, ihmiset voimme olla osa kirkkoa, synnit sovitettuina.

Joonas Lindström, teol.yo.
Juha Leinonen, teol. kand.

Ei kommentteja: