Jouluyön saarna

SAARNA jouluyönä riihikirkossa
YÖN SALAISUUDET

Adventin odotus päättyy tänään. Odotus saa täyttymyksensä, kun Jumalan Poika syntyy. Uusi odotus alkaa, odotus, joka päättyy ristille ja pimeyteen.

Yö on salaisuuksien aikaa. Jouluyö kätkee sisäänsä suuren salaisuuden: Neitsyt synnyttää Jumalan Pojan. Yhdeksän kuukautta aikaisemmin Jumalan Poika laskeutui taivaasta Marian kohtuun. Suuri salaisuus suljettiin Marian sisään. Tämä salaisuus oli ensin kauhistus Joosefille, joka aikoi jättää puolisonsa, mutta sai enkeliltä ohjeen toimia toisin. Raskauden edistyessä salaisuudesta alkoi tulla selkeämpi myös muille. Salaisuus oli ilmiselvä, mutta vielä paljastamatta, kun he etsivät majapaikkaa Joosefin suvun kaupungista. Ennenaikainen raskaus oli häpeä suvulle, eikä kukaan majoittanut heitä.

Yö ja talli sulkevat sisäänsä toisen salaisuuden: ihmeellisen synnytyksen. Luomisen ensimmäisinä päivinä, kun Aatami ja Eeva olivat tehneet syntiä, sääti Jumala rangaistukseksi naiselle synnytystuskat. Mutta nyt syntyykin synnitön Jumalan Poika, joka on alusta asti istunut Isän ja Hengen kanssa Jumalan valtaistuimella. Hän osoittaa "jumalallisen majesteettinsa siinä, että neitsyt synnytti hänet neitsyyttänsä menettämättä" (FC SD 8) ja tuskaa kokematta. Jumala varjelee Marian tuskalta ja kivulta yliluonnollisella tavalla.

Kristillisen uskon kaksi suurinta tapahtumaa tapahtuivat yöllä, salattuina. Jeesus syntyi yöllä. Jeesus nousi kuolleista yöllä. Näin hän salasi jumaluutensa maailmalta, mutta meille nämä salaisuudet ovat paljastettuja, sillä Pyhä Henki on opettanut meitä: samalla tavoin kuin Jeesus poistuu kivisestä haudastaan pääsiäisyönä, hän myös syntyy äidistään jouluyönä. Meille nämä salaisuudet todistavat siitä, että Jeesus todella on Jumala, jolla on valta pelastaa meidät synnistä, kuolemasta, pimeästä.

Yöt ovat ihmeitä täynnä. Tänään me katsomme ihmetellen häntä, joka lepää seimessä. Siinä on Jumalan ainoa Poika. Hän oli mukana jo luomistyössä. Hän teki kaiken luodun yhdessä Isän ja Hengen kanssa. Luoja tuli luoduksi, ja lepää seimessä. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua hän nousee ristille, kärsimään meidän puolestamme; Luoja kuolemassa luotujensa puolesta. Kuninkaiden Kuningas kaikkien orjana. Paavali kirjoittaa: "Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään." (2. Kor. 8)

Huomaatte, kuinka kiinteä yhteys on jouluyöllä ja pääsiäisyöllä. Aina yön jälkeen koittaa kuitenkin aamu. Aurinko nousee ja loistaa paljastaen sen, mikä on näkyvissä. Mutta se, mikä tapahtui, jää salaisuudeksi ja uskon varaan. Me emme näe itse syntymää emmekä kuolleista nousemista, mutta me näemme Hänet, joka seisoo aamulla Voittajana: Jeesuksen Kristuksen. "[H]änen valtansa ulottuu maan ääriin saakka." (lectiosta, Miika 5) Häneen me panemme toivomme, että hän pelastaisi meidät.