Kollehtarukous

(Lyhyesti referoin täältä.)

Kun kansa (huomatkoon lukija, että käytän termiä kansa aina merkitsemässä kristillistä kansaa, en koskaan merkitsemässä valtion kansalaisia) kokoontuu pyhän eukaristian viettoon, yhteinen kokoontuminen alkaa alkusiunauksella ja tervehdyksellä. Alttarilla oleva palvelija eli minister tervehtii kansaa ja saa vastauksen. Tämän jälkeen seuraa muun muassa Gloria ja Laudamus. Mutta kun tulemme jumalanpalveluksen varsinaisesti aloittavaan osaan, nimittäin siihen rukoukseen, jonka tunnemme suomalaisessa riituksessa päivän rukouksena ja vanhastaan kollehtana, herää kysymys: miksi ihmeessä taas yksi rukous lisää?

Kollehtarukouksen tarkoitus on koota kansan hiljaiset rukoukset. Tämän vuoksi kollehtarukouksen rukouskehoituksen jälkeen tulisi varata tarpeeksi (lue: runsaasti) aikaa hiljaiselle rukoukselle. Kollehtarukouksen tarkoitus on kerätä tämä kansan hiljainen rukous ja sanoittaa se kirkkovuoden ajankohdalle ominaiselle tavalla. Palvelija kokoaa rukouksen, johon kansa vastaa aamenella. Aamen kuuluu pääasiallisesti kansalle.

Kollehtarukouksessa on viisi osaa, joista kolme tähdellä merkittyä esiintyvät aina.
1. *Puhuttelu - traditionaalisesti Isälle, koska kristitty kansa rukoilee Pyhässä Hengessä Pojan kautta Isää.
2. Puhuttelun tarkentaminen - tarkennetaan johonkin Jumalan toimintaan tai hänen lupaukseensa.
3. *Pyynnöt - kollehtarukouksen varsinaine elementti on pyyntö, ei niinkään kiitos.
4. Pyyntöjen tarkentaminen - tarkennetaan pyyntöä tai motivoidaan se.
5. *Päätös - Rukous päätetään "Jeesuksen Kristuksen kautta", jossa voi olla myös juhlallinen lopetus.
6. *Aamen.

Esimerkiksi kollehtarukous voitaisiin rakentaa seuraavalla tavalla:
Kaikkivaltias ja armollinen Jumala,
joka lähetit Poikasi meidän luoksemme;
anna meidän tänä jouluna rauhassa tarkata Poikasi syntymän salaisuutta,
jotta kasvaisimme uskossa, toivossa ja rakkaudessa;
tätä me pyydämme Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta,
joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa nyt ja iankaikkisesti.
Aamen.