maanantai 21. huhtikuuta 2014

Leipää ja sosiaalista mediaa - näin meitä hallitaan

Kirjoitin erääseen FB-keskusteluun tällaisen kommentin. Ajattelin, että laitetaan tänne talteen. Aiheena sosiaalinen media.

Uksi sosiaalisen median funktioista on tarjota ihmisille "oikeamielisen/vanhurskaan vihan/tuohtumuksen" kohteita, mutta joille ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään. Esimerkiksi "yliopiston vartiointiliike tukee kansainvälisesti laitonta miehitystä ja antaa välineitä kidutukseen" tyyppiset kommentit herättävät tällaista oikeutettua vihaa. Mutta oikeutettu viha on myös yksi vanhan leipää ja sirkushuveja -järjestelmän, eli kansan hiljaa ja kilttinä pitämisen muoto. Nyt kansaa ei vain enää pidetä hiljaa; sille annetaan uutisia, ja oikeutetun vihan kohteita tulee suunnasta jos toisesta. Jopa niin paljon, että välillä tuntuu siltä, että maailma on ihan paska paikka. Sosiaalisessa mediassa tämä kytkeytyy vielä kliktivismiin; jaa uutinen, sano jotain, tykkää statuksesta, niin olet vaikuttanut - mutta mitäpä oikeaa hyötyä tykkäyksistä on? Ne ovat vain "huutavan ääni erämaassa".



[caption id="" align="aligncenter" width="627"] This is how Facebook likes help those in need. (Source)[/caption]

Sosiaalinen media on typistänyt median haukkuvasta, julkista valtaa vahtivasta koirasta iniseväksi hyttysparveksi. Se kyllä inisee niin ettei nukutuksi saa, mutta ei se oikein mitään saa aikaiseksi. Nyt jokainen on täynnä oikeutettua vihaa vähintään kerran päivässä, mutta kliktivismin vuoksi se ei vaikuta mihinkään. Sosiaalinen media tekee ihmisistä tuohtumuksensa orjia. Tai ihanien kissakuvien. Tai tyhjänpäiväisen huutelun. Tai pitkien kommenttisotien. Sosiaalinen media on demokratian korkein ase: kaikkien äänimassa, joka tukahduttaa yhden äänen - kaikki tuohtuvat, mutta kukaan ei toimi. Meidät on alistettu sosiaalisen viettimme orjaksi.

Sen vuoksi olen hirveän iloinen niistä, jotka tekevät jotain oikeeta, kuten esimerkiksi Marjaana Toiviainen. Kliktivismin orjana mä kuitenkin usein lähinnä vaan painan sitä tykkäys-nappulasta. Mutta oonpahan mukana. Mutta mä oon sitä harmaata joukkoa, jonka tykkäys ei tee mitään muuta, kuin saa minut ajattelemaan asiaa hetken - ja oikean toiminnan sijasta simuloin toimintaa, tykkään. Toimintani ei edes näy kunnolla. Monelle olen yksi niistä viidestätoista: "You and 15 others like this."

Ei kommentteja: