Olen jo aikaisemmin kirjoittanut muutamista periaatteista, joiden kautta psalmeja voidaan tulkita. Puhun nyt nelipunoksisesta tulkinnasta hieman lisä.
Nelipunoksinen tulkintamalli ei liity aivan suoraan psalmien tulkintaan. Sen ensisijainen ja varsinainen käyttökohde on raamatulliset kertomukset. (Näin olen antanut Maiju Lehmijoki-Gardnerin itseäni valistaa.) Suurimman huomion nelipunoksisen mallin käytössä ovat ilman muuta saaneet vanhatestamentilliset hahmot kuten esimerkiksi Mooses. (Luen tällä hetkellä Gregorios Nyssalaisen kirjaa "The Life of Moses".)
Kuten todettua, nelipunoksisen tulkinnan ensimmäinen kohde ei ole psalmitekstit, koska ne ovat niin erilaiset kuin kertomustekstit. Psalmien kirjallinen taso ei ole ensisijaisesti kertomuksellinen (tosin näitäkin on), vaan ylistyksen ja rukouksen taso. Kiinnostavan psalmien kirjasta tekee mielestäni se, että ne ovat Jumalan sanaa! Kovin usein psalmit nimittäin typistetään pelkästään ihmisen rukoukseksi, inhimillisten tunteiden ja sielunliikkeiden liikahduksiksi, ja unohdetaan, että ne kuitenkin ovat pyhien kirjoitusten kaanonissa, Raamatussa, joka on kokonaan Jumalan sanaa - toki kokonaan myös ihmisen kirjoittamaa. Tältä pohjalta väitän siis, että kirjaimellinen taso psalmeissa ei typisty pelkästään ihmisen rukoukseksi ja ylistykseksi.
Nelipunoksista ei voida redusoida niin, että kirjaimellinen olisi "inhimillinen taso" virheineen ja heikkouksineen ja syvempi, allegorinen taso olisi jotenkin jumalallisempi. Tietynlainen kaksiluonto-oppi tulee soveltaa koskemaan myös RAamattua, mutta tietenkään ei voida puhua itsensä Raamatun t. sen tekstin kahdesta lunnosta. Ennemmin on puhuttava kahdesta auctorista, tekijästä.
Mutta. Aion tutkia nelipunoksisen tulkinnan avulla joitakin psalmeja lähiaikoina. Esitän sen jälkeen arvioni, soveltuuko nelipunoksinen tulkinta psalmeihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti