lauantai 4. lokakuuta 2008

Ehtoollisvälineiden järjestys II

Missä ehtoollisvälineet ovat ennen ehtoollisosaa?
Ne voivat olla kredenssipöydällä tai alttarilla valmiina. Itse suosittelisin kredenssipöytää, jos sellainen vain on mahdollista. Sehän kuuluu sitten epistolan puolelle, ja sillä ovat kaikki välineistöt, joita käytetään.

Korporaalin säilyttäminen
Korporaalia säilytetään bursassa. On kuitenkin myös eräs traditio - luultavasti bursaa vanhempi - säilyttää sitä messukirjan välissä tai evankeliumikirjan välissä. Ortodoksit säilyttävät korporaalin vastinetta, antiminssiliinaa, alttarilla olevan evankeliumikirjan sisällä. Aloittelevana liturgistina minulla ei vielä ole bursaa, enkä usko, että sitä kirkoissakaan juuri on. Tämän vuoksi lienee luontevinta säilyttää sitä messukirjan välissä - tai sitten pallan ja kalkkiliinan välissä.

Korporaalin avaaminen
Olen edellisessä viestissä kirjoittanut korporaalia koskevasta taitteluohjeesta. On luontevaa, että se taitellaan aina samoin, jotta kohta, jossa pyhitetty hostia lepää, on aina korporaalin sisimmässä kohdassa. Korporaalin ideahan on pitää sisällään mahdolliset pienet partikkelit, sillä pyhitetty hostia lepää korporaalin päällä jonkin aikaa. Olen kuullut kahta versiota siitä, milloin korporaali tulee levittää alttarille. Ensimmäisen version mukaan (luultavimmin tridentiininen messu) korporaali levitetään alttarille messun alussa. Näin se toimii myös merkkinä siitä, että yhteinen jumalanpalvelus on messu. Toisen version mukaan korporaali avataan vasta ehtoollisosan alkaessa. Sen voi tehdä diakoni, joka valmistelee itse välineet.

Välineiden valmistelija tulee kalkkisysteemin kanssa alttarin keskelle. Hän asettaa kalkin hieman vasemmalle puolelle, suunnaten kalkin itseään kohti. Tämän jälkeen hän ottaa bursan ja sieltä korporaalin, jonka asettaa alttarin keskelle. Bursan hän asettaa sivulle, niin että bursassa oleva risti osoittaa kohti länttä. Bursa voidaan myös laittaa lepäämään alttarille. Tämän jälkeen hän avaa korporaalin. Ensin korporaali avataan vasemmalle, sitten oikealle, tämän jälkeen ylös. Avattaessa ylös korporaalia vedetään jonkin verran, jotta se ei missään tilanteessa riippuisi alttarilta alas. Lopulta korporaali avataan alas, jolloin se vedetään muutaman sentin päähän alttarin reunasta.

Kalkki liinoineen lasketaan korporaalin yläosaan ja liina laitetaan hyvin. Tämän jälkeen kalkki jätetään alttarille ja jatketaan jumalanpalvelusta. Tosin jos tämä on tehty offertorion aikana, nyt voidaankin ottaa kalkkiliina ja jatkaa. Offertorion aikana tapahtuvaa toimintaa käsittelen seuraavassa viestissä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Liturgisen uudistuksen (liian) tosissaan ottavat anglokatoliikkien perilliset pukkaavat säilyttämään korporaalin messun alkuosan ajan ihan vaan kalkin päällä (kalkkiliinan päällä, silloin kuin sellainen on heillä saatavana). Olen rohjennut käyttää samaa tapaa itsekin, bursaa odotellessa.

Tämä on meidän kirkossamme välillä tällaista soveltelua, sano.

Improperia

Unknown kirjoitti...

Vai että kalkkiliinan päällä? No, onhan se yksi mahdollisuus. Bursa on tietenkin paras. Kerran olen jopa lut. messussa nähnyt sellaista käytettävän.