torstai 12. maaliskuuta 2009

Ikoni mielessä: Ehtoollinen

Tällä kertaa mielessä on Kristus ja ehtoollinen. Kirjoitin esseen Kristuksen ruumiista, minkä vuoksi eukaristinen ekklesiologia on juuri nyt mielenpäällä. Tosin alustavasti olen jo katsellut seuraavaa pohdittavaa teemaa, Kirkko Jumalan viiniköynnöksenä (ks. psalmi 80).

Aiheet:

5 kommenttia:

Timo kirjoitti...

Hieno ikoni jälleen! Henkilöt ovat persoonallisesti kuvatut aina asentoja myöten. Mutta kukahan mahtaa olla tuo 13. henkilö oviverholla? Ilmeisesti ei kukaan apostoleista?

Kirjoita toki Kirkosta (huomaa iso alkukirjain, lol) viiniköynnöksenä! Olen itsekin pohtinut samaa asiaa viime aikoina ja käyttänyt tuota metaforaa muutamilla foorumeilla. Oletko sattunut kommenttejani näkemään ja saitko idean esseeseen kenties niistä? Mielestäni on hyvä nähdä kirkko viinipuuna, joka kasvaa ja laajenee ja johon ainoastaan puutarhuri itse voi oksastaa jotain lisää.

Luterilaisissa ja protestanttisissa jakaantuvissa liikkeissä minua ärsyttää se, että he tuntuvat ajattelevan, että mikä tahansa porukka voi ikään kuin tuosta noin vaan itse oksastaa itsensä puuhun, jonka he ajattelevat Kristukseksi.

Ajatus on kai se, että jos jokin porukka x päättää yhtäkkiä ryhtyä elämään oikeaoppisesti, niin Kirkko ikään kuin tyhjästä putkahtaa sinne ja porukka tulee oksastetuksi ihan tuosta vaan. Ei se niin ole, vaan Kirkko on mikä on ja se on kerran perustettu. Kirkko voi kasvaa vain sisältä päin. Näen siis eron siinä, että ajatellaanko Kirkko viinipuuksi vaiko ajatellaanko kirkot oksiksi ja Kristus puuksi. Näkökulmien erot saattavat johtaa erilaisiin näkemyksiin puutarhurin roolista l. oksastamisesta. Itse ajattelen, että Kristus tulisi nähdä puuksi ainoastaan siinä mielessä, että Kirkko on Hänen ruumiinsa maan päällä.

Pitää aina muistaa, että on olemassa vieraita henkien manaajia, jotka voivat olla hyvinkin oikeaoppisia, mutta eivät silti ole puun oksia, vaan ovat Kirkosta irrallisia sooloilijoita.

13. maaliskuuta 2009 klo 18.57
Unknown kirjoitti...

En ole lukenut kirjoituksiasi miltään foorumilta. Kirjoitin tosiaan esseen ihan toisesta aiheesta, Kristuksen ruumiista. 51 sivua siitä tuli. Kristuksen ruumis ekklesiologisena määreenä on paljon vahvempi ja reaalisempi kuin viinipuu, näin ajattelen: Jos sanon, Kirkko on viinipuu, se on vertaus, mutta Kirkko on Kristuksen ruumis on todellisuutta. Ajattelin, että nyt kun olen saanut hieman perehdyttyä Kristus-ruumiin tematiikkaan, voisi perehtyä tuohon Kristus-viinipuunaan. Ekklesiologisesta ajatuksestasi (itseoksastaminen Kirkkoon) olen samaa mieltä.

13. maaliskuuta 2009 klo 19.54
Unknown kirjoitti...

Olisikohan Maria siellä ovella? ;)

13. maaliskuuta 2009 klo 19.54
Timo kirjoitti...

Ainakin ovella olija on peittänyt päänsä! :D

13. maaliskuuta 2009 klo 21.33
Unknown kirjoitti...

Niitä henkilöitähän on siinä 17.

14. maaliskuuta 2009 klo 3.23

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)