This Office is accompanied by a special ceremony, which has made it one of the most beloved of the Christian faithful. On the altar stands the Cross, veiled on the first two days, unveiled on Holy Saturday, after the Mass of the Presanctified. On either side of the Cross stand the six candles normally present for all solemn rites. In the sanctuary, on the Epistle side, stands a triangular candlestick, called a “hearse” in English, with fifteen candles; these represent Christ, Mary Magdalene, Mary, the wife of Cleophas, and the twelve Apostles. At the end of each psalm, a candle is extinguished on the hearse, going from bottom to top; this represents the Apostles and disciples abandoning the Savior as He goes forth to His Passion. As there are fourteen psalms, the candle at the top remains lit, representing Christ, the Light of the World, Who even in His death is not extinguished.
Tämä koskee siis keskiviikosta alkaen jokaista tenebraeta. Tenebrae on siis matutinan ja laudeksen yhtymä, joka antisipoidaan edelliselle illalle. Siihen kuuluu matutinan tapaan kolme nocturnia, joita seuraa laudes (huomaa, ilman hallelujaa ja doksologiaa). Sitä mukaa, kun kolmen nocturnin ja laudeksen psalmien lukeminen etenee, kynttilä sammutetaan aina psalmin lopussa, kunnes jäljellä on vain ja ainoastaan Kristuksen kynttilä. Kirkko siis tulee yhä pimeämmäksi palveluksen edetessä. Tästä palveluksen nimi: tenebrae, pimeys.
Tenebrae näyttää jääneen Novus Ordossa pois käytöstä tällaisenaan, kun hetkien antisipointi kiellettiin. En tiedä, mitä mieltä olisin tästä; tämä tuntuisi kohdalta, jolloin mielelläni pitäisin antisipoinnin.
Hieman epäselvää oli minulle, koskeeko tenebrae jokaista hiljaisen viikon päivää. Luultavasti koskee; eli antisipoiden, se toteutetaan ensimmäisen kerran palmusunnuntain iltana.
Riittiin liittyy kiinnostava jatko. Edelleen lainaten NLM:sta:
At the last six verses of the Benedictus, the candles on the altar, and all of the other lights of the church are extinguished. Then, the last remaining candle on the hearse is placed upon the altar, to represent the Passion and sacrificial death of Christ; finally, it is hidden behind the altar, to represent His Burial. When the celebrant has said the prayer Respice, after a brief pause, everyone beats on the choir stalls and seats, to create a “din and crash”, as the rubric of the Breviary says, representing the earthquake and other phenomena of the Creation, in terror and confusion at the death of the Creator. The rite ends however, with a sign of the Church’s faith in the Resurrection; the candle is taken from behind the altar, and shown to all, who immediately cease beating the choir stalls and pews, and leave the church in silence.
Eli kun ollaan laudeksen Benedictuksessa, alttarikynttilät (6) ja kaikki kirkon valot sammutetaan. Tuossa kolmiossa ollut Kristus-kynttilä tuodaan alttarille, lasketaan alttarin taakse - jota seuraa älämölön tuottaminen - ja nostetaan jälleen näkyviin, merkiksi ylösnousemuksen toivosta.
Tässä on siis kyse hetkipalveluksesta, ei messusta. Näin olen ymmärtänyt.
1 kommentti:
No niin, sitten miettimään mihin tilaisuuteen tämä seurakunnan tuottama liturginen älämölö voitaisiin meidän jumaplanpalveluselämässämme istuttaa? Meillä tosin pääsiäiskynttilä sammutetaan.
Voi kun häläjävät rippikoululaisetkin hiljenisivät kynttilää näyttämällä.
-Markus
Lähetä kommentti