Triduumin liturgista aineistoa: Pääsiäinen

Pääsiäiselle kuuluu muutamia liturgisia erikoisuuksia. Pääsiäisyölle on annettu jopa kaksi erilaista liturgian mallia, jotka esittelen lyhyesti.

Pääsiäisyön A-messu sisältää johdanto-osaa edeltävän rippiosan. Johdanto-osa alkaa alkuvirrellä, -siunauksella ja johdantosanoilla, joita seuraa pääsiäisylistys (Exsultet) - puhun siitä hieman myöhemmin. Sitten tulee Kyrie, Gloria sekä kiitosvirsi (erityisesti pääsiäistä varten tarkoitettu 727) - jonka aikana kirkko valaistaan - ja päivän rukous. Tätä seuraa normaali jumalanpalvelus saarnaan asti, jota seuraa kasteen muistaminen - siitäkin lisää myöhemmin. Messu on muuten tavallinen, paitsi että päätössiunauksessa on erityinen aloitus ja voidaan tervehtiä toisiamme pääsiäistervehdyksellä "Kristus on ylösnoussut" - "Totisesti ylösnoussut".

Pääsiäisyön B-messu on erilainen. Erityisesti on huomattava, ettei messu sisällä lainkaan yhteistä rippiä! Tämä ei minun mielestäni ole suuri puute. Kirkon vuosikierron erityinen katumusaika on päättynyt kiirastorstaina, joten ehkä katumus on ristinkuoleman johdosta muutenkin ihmisillä mielessä. Messu alkaa kulkueella, jossa sanotaan kuljetettavan rukouskynttilää - tosin käytännössä Johanneksenkirkossa olevassa piispanmessussa on kuljetettu sytytettyä pääsiäiskynttilää. Tämän jälkeen seuraa alkusiunaus, johdantosanat ja sitten alkaa Vanhan testamentin lukeminen. Lukukappaleeseen, vastaukseen ja rukoukseen rytmitettynä muistetaan luomista ja mahdollisesti myös vedenpaisumusta sekä erinäisiä profetioita. Tämän jälkeen samoin muistetaan Egyptin orjuudesta vapautumista.

Sitten seuraa Pääsiäisen valo: pääsiäiskynttilä sytytetään ja tuli levitetään seurakuntalaisille. Esipaimen Eeron messussa pääsiäiskynttilä on ollut sytytettynä ja esipaimen on ensin hakenut tulen ja kuoro on häneltä hakenut tulen ja levittänyt sen kansalle. Tämä kuvaa minusta hienosti piispan asemaa Kirkossa. Tulen levittämisen yhteydessä tai sen jälkeen on pääsiäisylistys (Exsultet). On syytä huomata, että A- ja B-messussa on käsikirjassa mainittu Exsultet'n muoto erilainen - A-messussa on kaksi keskimmäistä osaa jätetty pois, jotka B-messusta löytyvät. Luulen, että tällä on kuitenkin tahdottu ilmaista, että pääsiäisylistystä voi käyttää myös pääsiäisaamun messussa (keskimmäiset osat viittaavat yöhön!), eikä tällä ole tahdottu sitoa A-messua yöllä käyttäviä jättämään ne osat pois. Pääsiäisylistystä seuraa Gloria in excelsis sekä kiitosvirsi (727 on erityisesti tarkoitettu tähän, mutta itse suosittelisin Laudamusta).

Seuraa rukous (nk. päivän rukous, mutta kyseessä on yö, joten sitä ei ole nimetty päivän rukoukseksi). Sitä seuraa vapaaehtoinen Uuden testamentin lukukappale ja evankeliumi. Näkisin, että kannattaa jättää Uuden testamentin lukukappale pois, varsinkin jos on käyttänyt paljon Vanhan testamentin lukukappaleita. Näin käy selkeästi ilmi, että Kristus ja hänen ylösnousemuksensa on Vanhan ja Uuden testamentin sarana, joka avaa kaiken ja jota kohti kaikki taipuu.

Saarnaa seuraa kasteen muistaminen, johon kuuluu rukous, apostolinen uskontunnustus ja kastelupausten uudistaminen. Tämän jälkeen messu jatkuu normaalisti loppuun, tosin päätöksessä on samat lisäykset kuin A-messussa.

Käytyäni nämä erikoisuudet läpi puhun hieman pääsiäiskynttilästä, pääsiäisylistyksestä ja kasteen muistamisesta.

Ensiksi, pääsiäiskynttilä on tärkeä symboli. Näkisin hyvin tärkeänä, että pääsiäiskynttilän tuli yhdistetään piispan välittämään apostoliseen sanomaan. Eli siis papin, jotka toimittavat pääsiäisyön messua seurakunnissaan voisivat pyytää piispalta vaikka siunatut tulitikut. Pääsiäiskynttilän sytyttämiseen liittyy kaikenlaisia liturgisia traditioita, mutta nyt en voi käsitellä niitä. En kuitenkaan pidä henkilökohtaisesti hyvänä sitä, että sen liekki sytytetään jumalanpalveluksen aikana kansan nähden. Niin kuin Kristuksen syntymä, niin hänen ylösnousemuksensakin on yön kätkemä; me näemme liekin tulevan luoksemme, mutta emme tiedä, mistä se tulee.

Toiseksi, pääsiäisylistys yhdistää pääsiäisyön jouluyön salaisuuteen. Jouluyön johdantosanoissa sanotaan "Tämä on se yö, jona kristityt kaikkialla maailmassa kokoontuvat kuulemaan, mitä tapahtui kerran pienessä Betlehemin kaupungissa. Tämä on se yö, jona joulutähden taivaallinen valo valaisee pimeän maan ja enkeli tuo sanoman Vapahtajan syntymästä..." Exsultet yhdistää pääsiäisyön salaisuuden tähän. Ensimmäinen osa alkaa "Riemuitkaa, te enkelten kuorot, riemuitkaa, taivaan joukot..." Enkelit ylistivät Jumalaa jouluna; nyt kehoitamme heitä taas ylistämään! Sanallisesti yhteys jouluylistykseen on toisessa osassa: "On tullut pyhä pääsiäisjuhla, on tullut se yö, jona Israelin lapset vapautettiin Egyptistä ... Tämä on se yö, jona Jumalan kirkkaus karkottaa synnin pimeyden. Tämä on se yö, jona Jumala vapauttaa Kristukseen uskovat maailman orjuudesta ..." Kolmannessa osassa kiitetään Isä Jumalaa siitä, että Hän antoi Poikansa. Tematiikka on sovituskeskeinen. Neljäs osa päättää pääsiäisylistyksen: "Kaikkivaltias Isä, ota vastaan ylistysuhrimme..." Osat tauotetaan virrellä.

Kirkon valaiseminen tapahtuu joko pääsiäisylistyksen kohdalla tai kunniassa.

Ohimennen, minusta jouluyön johdantosanojen soveltaminen jouluaamuun on aika kornia: "Tämä on se varhainen aamu..."

Kolmanneksi, kasteen muistaminen. Se toimitetaan kastemaljan äärellä. Siihen kuuluu mahdollisesti saarnan lopussa oleva johdatus, käsikirjassa olevat johdatussanat, rukous, virsi, apostolinen uskontunnustus sekä joko seurakunnan yhteen ääneen lausuma kastelupaus tai selebrantin lausuma kehoitus. Tässä olen nähnyt, ehkä saarnan lopussa tai johdantosanoja laajentaen, esipaimen Eeron käyttävän vettä myös ääntä tuottavana elementtinä. Siis, puhuessaan kasteesta hän on kädellään "lorisuttanut" vettä. Mikäli kaste toimitetaan messun yhteydessä, se on luontevinta yhdistää jotenkin tähän.

Ohimennen, muistutan siitä, että koska messu on säädetty messu, se täytyy kai periaatteessa toimittaa kaavan mukaan. Luulen, että säädökset periaatteessa kieltävät tämän messun korvaamisen erityismessulla, kuten Tuomasmessulla.