Mikä paikka on Gloria Patrilla jumalanpalveluksessa? Ortodoksisessa liturgiassa pieni kunnia toistuu vähän väliä, mutta Suomen evl. kirkon jumalanpalvelusjärjestyksessä se on rajattu aika pieneen osaan. Se kuuluu vain ja ainoastaan päivän psalmiin, sen loppuun - mutta päivän psalmihan voidaan laulaa vaihtoehtoisesti aika monessa kohdassa, niin kuin Jumalanpalveluksen opas kertoo (ks. linkki, kohta 5, ks. myös linkki). Päivän psalmin kohdasta puhun joskus myöhemmin lisää.
Pieni kunnia siis tulee lisätä psalmin loppuun aina jumalanpalveluksessa luettaessa! Ainoan poikkeuksen tähän muodostaa pääsiäispaaston kaksi viimeistä viikkoa eli ns. kärsimysaika. Käsikirjan ohjeiden mukaan pientä kunniaa ei lauleta 5. paastosunnuntaista lähtien. Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että 5. paastonajan sunnuntai lasketaan mukaan tähän aikaan, jolloin Gloria Patria ei siis käytetä. Poikkeuksen tähän muodostaa tietenkin pistepyhä, Marian ilmestyspäivä, mikäli sattuu esiintymään tällä ajalla.
Paitsi messuun, tämä Gloria Patrin poisjättö vaikuttaa myös hetkipalveluksiin. Hetkipalveluksissahan pieni kunnia esiintyy paljon useammin kuin messussa; näistä jokaisesta kohdasta pieni kunnia poistetaan kärsimysaikana eli kahtena viimeisenä paastonajan sunnuntaina. Hetkipalveluksessa poisjätöt koskevat siis alussa olevaa vuorolaulua, joka siis typistyy seuraavaksi: "Herra, avaa minun huuleni / niin minun suuni julistaa sinun kunniaasi. / Jumala, ole armollinen, pelasta minut. / Riennä avukseni, Herra." Pientä kunniaa käytetään myös psalminluennan lopussa, josta se luonnollisesti jää pois samoin kuin messussakin.
Responsoriumissa käytetään myös pienen kunnian alkuosaa, joka jää sekin pois. Responsoriumhan on lähinnä psalmiteksteihin pohjautuva vuorolaulu. Otan esimerkin vesperin responsoriumista. Ensin esilaulaja laulaa "Sanasi on lamppu, valo askeleillani." Seurakunta vastaa samalla sävelellä. Esilaulaja laulaa eri sävelellä "Sinä olet suojani ja kilpeni, sanaasi minä turvaan", johon seurakunta vastaa ensimmäisellä sävelellä "Sanasi on lamppu, valo askeleillani." (Olen ymmärtänyt, että tätä responsoriumia voisi periaatteessa laajentaa, jos on osaamista.) Seuraavaksi esilaulaja laulaa pienen kunnian alun "Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle" - ei tietenkään gloria patrin poisjätön aikana - johon seurakunta vastaa tutuksi tulleella vastauksellaan.
Näitä responsoriumeja käytetään lähinnä hetkipalveluksissa, mutta niitä on myös virsikirjan liiteosassa, ja olen niitä käyttänyt myös vastausmusiikkina messussa. Tavallaanhan kyse on vain yhdestä tavasta laulaa psalmi responsorisesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti