Psalmin 76 tulkintaa

Niin kuin kirjoitin eilen, aion tänään tulkita psalmia 76. Pyrin tulkitsemaan psalmia Kristus-keskeisesti.

I Kristuksen pelastustyö Jerusalemissa
Kristus toteutti pelastustyönsä Jerusalemissa, niin kuin tiedämme. Psalmin mukaan Jumala tunnetaan Juudassa ja Israelissa, eli otetaan kaksi lupauksen valtakuntaa. Sitten tarkennetaan edelleen Jerusalemiin, johon sekä Salem että Siion viittaavat. Siellä hän on saanut aikaan voittonsa synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Psalmin rukoilija mainitsee nuolet, kilvet ja miekat. Samat esiintyvät myös Paavalilla, kun hän puhuu Efesolaiskirjeessä taisteluvarustuksesta. Tärkeää on se, että koko sota on nyt voitettu, niin kuin vanha käännös kääntää: "Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan". Kristuksen voitto on lopullinen.

Psalmin rukoilija profetoi myös Kristuksen ylösnousemuksen kirkkaudesta. Ylösnousemuksen kirkkaus tuo esiin sen, että Poika oli olemassa jo ennen kuin maan perustuksia (eli vuoria) asetettiin. Voittanut Karitsa on koko maailmaa vanhempi, Iankaikkinen. Tämän jälkeen edelleen jatketaan sotureista - mutta minusta näyttää siltä, että tässä on kyse Jumalan sotureista. Soturit riisuttiin aseista, Kristushan paransi ylipapin palvelijan korvan, kun se oli sivallettu irti; sankarit vaipuivat uneen, kun Kristus rukoili kuoleman tuskassa. "Heidän kätensä eivät totelleet heitä", viitanneekohan tämä mihin? Ehkä se viittaa siihen, että kaikki apostolit hylkäsivät Jeesuksen tämän ahdistuksessa, kärsimyksessä ja kuolemassa.

Muistelen, että heprean "Jaakob" tarkoittaa kirjaimellisesti petturia. (Onko jollain vastakkaista tietoa?) "Kun sinä, petturin Jumala, ärjäisit, hevoset ja ajajat jähmettyivät." En osaa tätä tulkita mitenkään erityisemmin.

"Herra, sinä olet pelottava." Kukaan ei kestä, kun Herran viha syttyy. Kukaan ei voi paeta tuomiota, jos hän tuomitsee. Kukaan ei pakene Herran vihaa. Jeesuksen ristinkuoleman suuri salaisuus onkin, että Jeesus ei itsekään kestänyt Herran vihaa. Jeesus itsekin pelkäsi kuolemaa, jonka muiden synnit saisivat hänelle aikaan. Kuoleman aikoihin koko maa vaikeni, tuli täysin pimeää kolmen tunnin ajaksi. Ristiinnaulittu Jumala kuulutti itse tuomionsa itselleen kuollessaan: "Se on täytetty." Tuomion kuuluttaminen taivaasta viittaisi ehkä kasteessa ja kirkastusvuorella tapahtuneeseen todistuskeen "Sinä olet minun rakas Poikani", joka ristin äärellä kuullaan kenturion suusta. Jumalan tuomioon liittyy olennainen asia; tuomionsa kautta Jumala "pelastaa heikot ja sorretut".

Risti eli "ihmisten viha" on nyt koitunut Jumalan ylistykseksi ja eloon jääneet - eli ne, jotka saavat nauttia ristin ja ylösnousemuksen tuottamia ikuisen elämän hedelmiä - viettävät kiitosjuhlaa, eukaristiaa. Nyt Jumala on täyttänyt ihmisen kaipuun ja hänen pyyntönsä olla puhdas ja Jumalan luona. Liitto, joka perustettiin ikiaikoina, on vahvistettu yhä uudelleen ja uudelleen - nyt on aika ihmisten vastata Jumalalle. Pelastettuina me tuomme Jumalalle ylistyksen, kiitoksen, kunnian ja palvonnan. Eikä tämä koske pelkästään valittua kansaa, juutalaisia, vaan pakanakansatkin saavat tuoda kiitosuhrinsa Jumalalle, "Peljättävälle", niin kuin vanha käännös sanoo. Koko maailma ja kaikki kansakunnat alistetaan Kristuksen hallintavaltaan ja niin hän hallitsee kaikkea.

Psalmin lopuksi me teemme sen, mitä käskettiin, tuomme hänelle, mitä olimme luvanneet. Kannamme kunniaa Pyhälle Kolminaisuudelle, jonka suuri pelastusteko on vihdoin läsnä ja totta. Kristuksessa on tullut todeksi se, mitä laissa, profeetoissa ja psalmeissa - myös psalmissa 76 - hänestä ennustettiin.