Huomisessa jumalanpalveluksessa on kaksi saarnaa. Ensimmäinen on saarna evankeliumin jälkeen, Orja, palvelija ja lapsi ja toisena on tämä lähetyssaarna. Lähetyssaarna pidetään siksi, että kyseisestä jumalanpalveluksesta lähetetään rippikoululaiset leirille, ja tämän vuoksi annetaan muutamia ohjeita sekä koko seurakunnalle (lähinnä rukouskehotus) että lapsille (kehotus ottaa asia vakavasti). Tähän liittyy myös erityinen lähetysrukous.
AURAN SEURAKUNTA
RAKKAUDEN LAKI, 7. sunnuntai helluntaista Herran vuonna 2008
LÄHETYSSAARNA 29.6.2008 sanajumalanpalveluksessa Auran kirkossa
Antifoni: “Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva.” (Antf.)
HERRA ON MEIDÄN APUMME
“HERRA on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva!” (Antf.) Tänään ensimmäinen rippikouluryhmä on kokoontunut kirkkoon. He lähtevät täältä, kotikirkosta, yli viikon kestävälle leirille. Lähes yhdeksän kuukautta kestänyt rippikoulu huipentuu leiriin ja pian sitä seuraavaan konfirmaatioon. Leirillä opiskellaan, mutta pidetään myös hauskaa. Luvassa on paljon tekemistä, mutta myös hiljaisuutta hartauksissa.
SEURAKUNTA! Tarvitaan teidän ahkeraa esirukoustanne, jotta rippikoululeiri onnistuisi. Minä pyydän, tuokaa rippikoululeirimme sen aikana joka päivä Isän eteen ja pyytäkää Hänen runsasta siunaustaan sille ja näille nuorille. Esirukous on valtava voima, ja jokaisella kristityllä on oikeus sitä käyttää. Jos Herra ei ole meidän apumme, kenen puoleen me kääntyisimme? Muistakaa siis meitä rukouksissanne.
RIPPIKOULULAISET! Me lähdemme nyt vähän yli viikon kestävään urakkaan, jonka aikana kuulette Jumalan suurista ihmetöistä. On Jumalan ja koko kirkon harras toive, että te kuuntelisitte sitä opetusta, jota saatte, ja että Jumalan armosta pysyisitte siinä uskossa, johon teidät on kastettu.
KOKO elämä on pitkä rippikoulu. Jokainen elämämme hetki opettaa meille jotain Jumalan loppumattomasta hyvyydestä. Herra on kansansa voima, apu ja turva ja Hän on sitä myös teille. Toivottavasti alkava leiri saa olla tuomassa teitä – ja meitä kaikkia - lähemmäksi Jumalaa.
RUKOILKAAMME:
Kaikkivaltias, taivaallinen Isä.
Me pyydämme:
siunaa rippikoululeiri ja kaikki sinne lähtevät rippikoululaiset.
Siunaa isoset ja ohjaajat, kaikki työntekijät.
Lähetä Pyhä Henkesi vahvistamaan uskoa,
ja herättämään usko niille, joilla se on hiipunut,
jotta me saisimme kaikki olla
Poikasi Jeesuksen Kristuksen yhteydessä
ja ylistää sinua alati,
kaikkivaltias Isä,
nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.
“HERRA on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva.” (Antf.) Veisaamme kaikki yhdessä virren 504. -
MUISTAKAA meitä rukouksissanne. Menkää Herran rauhassa.
lauantai 28. kesäkuuta 2008
Saarna: Orja, palvelija ja lapsi
Seuraava saarna pidetään huomenna Auran kirkossa. Se on hirveän dogmaattinen saarna, mutta antakaa, oi Jumala, pyhät ja seurakuntalaiset, se minulle anteeksi. Mea culpa, mea culpa, mea maxima culpa. Olen kuitenkin vastaavasti pitänyt sen kohtalaisen lyhyenä.
AURAN SEURAKUNTA
RAKKAUDEN LAKI, 7. sunnuntai helluntaista Herran vuonna 2008
SAARNA 29.6.2008 sanajumalanpalveluksessa Auran kirkossa
Antifoni: “Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja tuva.” Ps. 28:8
Psalmi: Ps. 28:1-2,6-9
Lukukappale: Jaak. 2:8-13, “Yhden käskyn rikkominen rikkoo koko lain”
Evankeliumi: Mark. 10:17-27, “Rikkaan nuorukaisen kysymys”
ORJA, PALVELIJA JA LAPSI
Nousemme kuulemaan evankeliumia. Markuksen evankeliumista.
- evankeliumi
Tämä on pyhä evankeliumi.
I Aloitus
“KÄSKYT sinä tiedät”, sanoi Jeesus, kun Häneltä tultiin kysymään, kuinka pelastua. Rikas nuorukainen kertoi, kuinka hän noudatti kaikkia käskyjä. Jeesus kuitenkin osoitti: laki vaatii vieläkin enemmän. Se vaatii samanlaista laupeutta ja armeliaisuutta, mitä Jumala osoittaa meitä kohtaan. “Käskyt sinä tiedät”, Jeesus sanoi ja osoitti miehelle, ettei hän tuntenut käskyjen sisintä luonnetta. Käskyjen sisin on lain kuningaskäskyssä: “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
TEKOJEN tekeminen ei pelasta meitä, vaan meidät pelastaa se, että otamme vastaan pelastuksen Jumalalta. Usko on juuri tätä. Se on pelastuksen vastaanottamista Jumalalta. Jumalan pelastusteot on kuulutettu maailmaan ja se, joka uskoo, pelastuu.
II Lain noudattaminen
JUMALA siis pelastaa meidät. Mitä ihminen voisi tehdä? “Käskyt sinä tiedät”, sanoi Jeesus ja ohjasi meitä noudattamaan niitä. Kymmenen käskyä ovat osa Jumalan lakia, joka ohjaa hyviin tekoihin. Laki näyttää, mikä on oikein. Nyt kun Jumala on auttanut meitä, auttakaamme mekin lähimmäisiä. Ensin tulee usko ja pelastus, sitten vasta lain noudattaminen. Meillä on paljonkin syytä noudattaa pelastuneina Jumalan lakia. Puhun kolmesta: pelosta, palkinnosta ja rakkaudesta.
ENSIMMÄINEN syy noudattaa lakia on pelko. Jokainen lain rikkominen, synti, saa rangaistuksen Jumalalta. Hän kostaa jo tässä elämässä kaikille, jotka rikkovat lähimmäisiään vastaan. Jos joku potkii avutonta koiraa tai mummoa, on pian koston enkeli odottamassa hetkeä. Lisäksi lain rikkominen on syntiä ja synti erottaa Jumalasta. Kristityt rakastavat Jumalaa eivätkä tahdo erota Hänestä. Tämän vuoksi he myös pelosta noudattavat Jumalan lakia.
TOINEN syy noudattaa lakia on palkinnon toivo. Jumala on luvannut tuomita jokaisen tekojensa mukaan. Jos siis joku tekee paljon hyvää, Jumala tuomitsee hänet suurempaan kirkkauteen kuin sellaisen, joka tuli kääntymykseen kuolemansa viimeisellä hetkellä. Pyhä Henki tekee hyvää meidän kauttamme, ja jokainen hyvä teko, jonka Hän meidän kauttamme tekee, tuottaa meille ansiota. Nämä ansiot eivät vaikuta pelastukseen, jonka saa aikaan ainoastaan usko, mutta ne vaikuttavat tulevassa elämässä meitä odottavaan kirkkauteen. Tänään Jeesus puhui aarteesta, jota kerätään taivaaseen. Jumala itse avaa meille pääsyn taivaaseen antamalla meille uskon ja Hän saa meidät kantamaan Hänen kunniakseen sinne vaikka millaisia aarteita. Mutta se, joka ei usko, ei voi kerätä taivaaseen aarteita. Kuinka sellainen, jolla ei ole avainta sen portteihin, voisi astua niistä sisään?
KOLMAS syy on rakkaus. Jumalan omat rakastavat Häntä, niin kuin lapsi rakastaa isäänsä. Se, joka rakastaa Jumalaa, ei tahdo loukata Häntä. Omaa rakasta ei tahdota vahingoittaa. Aina kun rikomme lähimmäisiä vastaan, me rikomme kaikkia ihmisiä vastaan. “Ihminen ei ole saari”, vaan olemme yhteydessä toisiimme. Yhden synti vahingoittaa meitä kaikkia, ja myös ihmiseksi tullutta Kristusta. Jokainen meidän syntimme on kuin Kristus uudelleen naulattaisiin ristiin.
ON siis kolme syytä, miksi pelastuneet noudattavat lakia. Rangaistuksen pelko, palkinnon toivo ja rakkaus. Orja noudattaa lakia rangaistuksen pelossa. Palvelija noudattaa lakia palkinnon toivossa. Lapsi noudattaa lakia rakkaudesta. Orja on Jumalan orja, palvelija on Jumalan palvelija ja lapsi on Jumalan lapsi.
III Jumala on armollinen
ME olemme kaikki Jumalan lapsia, ja siksi meillä on oikeus lähestyä taivaallista Isää tuoden kaikki huolenaiheemme Hänelle. Jos emme kykene noudattamaan lakia ja teemmekin syntiä, meillä on taivaassa Isän luona Puolustaja, Jeesus Kristus, jonka ristinkuoleman vuoksi me saamme syntimme anteeksi. Tähän syntien anteeksiantamuksen ilosanomaan tulee palata aina, aamu aamun jälkeen. Sillä ilman syntien anteeksiantoa ei voi olla uskoa, eikä ilman uskoa voi olla rakkautta. Ja rakkaus täyttää koko lain.
AURAN SEURAKUNTA
RAKKAUDEN LAKI, 7. sunnuntai helluntaista Herran vuonna 2008
SAARNA 29.6.2008 sanajumalanpalveluksessa Auran kirkossa
Antifoni: “Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja tuva.” Ps. 28:8
Psalmi: Ps. 28:1-2,6-9
Lukukappale: Jaak. 2:8-13, “Yhden käskyn rikkominen rikkoo koko lain”
Evankeliumi: Mark. 10:17-27, “Rikkaan nuorukaisen kysymys”
ORJA, PALVELIJA JA LAPSI
Nousemme kuulemaan evankeliumia. Markuksen evankeliumista.
- evankeliumi
Tämä on pyhä evankeliumi.
I Aloitus
“KÄSKYT sinä tiedät”, sanoi Jeesus, kun Häneltä tultiin kysymään, kuinka pelastua. Rikas nuorukainen kertoi, kuinka hän noudatti kaikkia käskyjä. Jeesus kuitenkin osoitti: laki vaatii vieläkin enemmän. Se vaatii samanlaista laupeutta ja armeliaisuutta, mitä Jumala osoittaa meitä kohtaan. “Käskyt sinä tiedät”, Jeesus sanoi ja osoitti miehelle, ettei hän tuntenut käskyjen sisintä luonnetta. Käskyjen sisin on lain kuningaskäskyssä: “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
TEKOJEN tekeminen ei pelasta meitä, vaan meidät pelastaa se, että otamme vastaan pelastuksen Jumalalta. Usko on juuri tätä. Se on pelastuksen vastaanottamista Jumalalta. Jumalan pelastusteot on kuulutettu maailmaan ja se, joka uskoo, pelastuu.
II Lain noudattaminen
JUMALA siis pelastaa meidät. Mitä ihminen voisi tehdä? “Käskyt sinä tiedät”, sanoi Jeesus ja ohjasi meitä noudattamaan niitä. Kymmenen käskyä ovat osa Jumalan lakia, joka ohjaa hyviin tekoihin. Laki näyttää, mikä on oikein. Nyt kun Jumala on auttanut meitä, auttakaamme mekin lähimmäisiä. Ensin tulee usko ja pelastus, sitten vasta lain noudattaminen. Meillä on paljonkin syytä noudattaa pelastuneina Jumalan lakia. Puhun kolmesta: pelosta, palkinnosta ja rakkaudesta.
ENSIMMÄINEN syy noudattaa lakia on pelko. Jokainen lain rikkominen, synti, saa rangaistuksen Jumalalta. Hän kostaa jo tässä elämässä kaikille, jotka rikkovat lähimmäisiään vastaan. Jos joku potkii avutonta koiraa tai mummoa, on pian koston enkeli odottamassa hetkeä. Lisäksi lain rikkominen on syntiä ja synti erottaa Jumalasta. Kristityt rakastavat Jumalaa eivätkä tahdo erota Hänestä. Tämän vuoksi he myös pelosta noudattavat Jumalan lakia.
TOINEN syy noudattaa lakia on palkinnon toivo. Jumala on luvannut tuomita jokaisen tekojensa mukaan. Jos siis joku tekee paljon hyvää, Jumala tuomitsee hänet suurempaan kirkkauteen kuin sellaisen, joka tuli kääntymykseen kuolemansa viimeisellä hetkellä. Pyhä Henki tekee hyvää meidän kauttamme, ja jokainen hyvä teko, jonka Hän meidän kauttamme tekee, tuottaa meille ansiota. Nämä ansiot eivät vaikuta pelastukseen, jonka saa aikaan ainoastaan usko, mutta ne vaikuttavat tulevassa elämässä meitä odottavaan kirkkauteen. Tänään Jeesus puhui aarteesta, jota kerätään taivaaseen. Jumala itse avaa meille pääsyn taivaaseen antamalla meille uskon ja Hän saa meidät kantamaan Hänen kunniakseen sinne vaikka millaisia aarteita. Mutta se, joka ei usko, ei voi kerätä taivaaseen aarteita. Kuinka sellainen, jolla ei ole avainta sen portteihin, voisi astua niistä sisään?
KOLMAS syy on rakkaus. Jumalan omat rakastavat Häntä, niin kuin lapsi rakastaa isäänsä. Se, joka rakastaa Jumalaa, ei tahdo loukata Häntä. Omaa rakasta ei tahdota vahingoittaa. Aina kun rikomme lähimmäisiä vastaan, me rikomme kaikkia ihmisiä vastaan. “Ihminen ei ole saari”, vaan olemme yhteydessä toisiimme. Yhden synti vahingoittaa meitä kaikkia, ja myös ihmiseksi tullutta Kristusta. Jokainen meidän syntimme on kuin Kristus uudelleen naulattaisiin ristiin.
ON siis kolme syytä, miksi pelastuneet noudattavat lakia. Rangaistuksen pelko, palkinnon toivo ja rakkaus. Orja noudattaa lakia rangaistuksen pelossa. Palvelija noudattaa lakia palkinnon toivossa. Lapsi noudattaa lakia rakkaudesta. Orja on Jumalan orja, palvelija on Jumalan palvelija ja lapsi on Jumalan lapsi.
III Jumala on armollinen
ME olemme kaikki Jumalan lapsia, ja siksi meillä on oikeus lähestyä taivaallista Isää tuoden kaikki huolenaiheemme Hänelle. Jos emme kykene noudattamaan lakia ja teemmekin syntiä, meillä on taivaassa Isän luona Puolustaja, Jeesus Kristus, jonka ristinkuoleman vuoksi me saamme syntimme anteeksi. Tähän syntien anteeksiantamuksen ilosanomaan tulee palata aina, aamu aamun jälkeen. Sillä ilman syntien anteeksiantoa ei voi olla uskoa, eikä ilman uskoa voi olla rakkautta. Ja rakkaus täyttää koko lain.
Rippikoulu tulossa
Kuten eilisestä viestistä voitte päätellä, on rippikoulu tulossa kovaa vauhtia päälle! Sunnuntaina lähdemme sinne jumalanpalveluksesa (sanajumalanpalvelus, jonka toimitan). Pidän lopussa lisäksi ns. lähetyssaarnan, jolla lähetän lapset leirille ja pyydän (ennemminkin vaadin) seurakuntalaisia rukoilemaan heidän ja leirin puolesta. Yritän näin saada koko seurakuntaa huolehtimaan toisistaan ja ennen kaikkea nuoristaan.
Itse jumalanpalveluksessa en luultavasti toteuta mitään erikoista, paitsi ehkä laulan Herran siunauksen ja päivän rukouksen. No siinähän onkin aika paljon "spesiaalia jo".
Minulle on kirkkoherra asettanut seuraavat oppitunnit leirille pidettäväksi. Raamattu I-IV, Syntiinlankeemus, Jeesuksen opetukset, Jeesus Vapahtajamme, Pyhä Henki, Rukous, Symboliikka, Kirkkovuosi, Uskonelämän hoitaminen ja neljä tai viisi ns. oppimateriaalityöskentelyä. Oppimateriaalityöskentely tarkoittaa oppikirjan (Quo Vadis) ja Kirkon ilmasto-ohjelman tutkimista ja lukemista. Kyllä, luit aivan oikein: käytämme ilmasto-ohjelmaa yhtenä oppimateriaalina, olen sen juuri tänään monistanut kaikille; käytin ekologisesti kaksipuoleista monistusta.
Luultavasti Sanan ja rukouksen viikko, joka on tulossa, sekä mainitut oppitunnit valmisteluineen tuottavat myös jonkin verran materiaalia tänne blogiin. Erityisesti luulen, että kirjoitan yhden viestin perinteisistä liturgisista eleistä hetkipalveluksissa ja messussa. Vaan se on myöhemmin, nyt valmistelen leiriä ja menen sinne rauhassa! Rukoilkaa puolestamme!
Itse jumalanpalveluksessa en luultavasti toteuta mitään erikoista, paitsi ehkä laulan Herran siunauksen ja päivän rukouksen. No siinähän onkin aika paljon "spesiaalia jo".
Minulle on kirkkoherra asettanut seuraavat oppitunnit leirille pidettäväksi. Raamattu I-IV, Syntiinlankeemus, Jeesuksen opetukset, Jeesus Vapahtajamme, Pyhä Henki, Rukous, Symboliikka, Kirkkovuosi, Uskonelämän hoitaminen ja neljä tai viisi ns. oppimateriaalityöskentelyä. Oppimateriaalityöskentely tarkoittaa oppikirjan (Quo Vadis) ja Kirkon ilmasto-ohjelman tutkimista ja lukemista. Kyllä, luit aivan oikein: käytämme ilmasto-ohjelmaa yhtenä oppimateriaalina, olen sen juuri tänään monistanut kaikille; käytin ekologisesti kaksipuoleista monistusta.
Luultavasti Sanan ja rukouksen viikko, joka on tulossa, sekä mainitut oppitunnit valmisteluineen tuottavat myös jonkin verran materiaalia tänne blogiin. Erityisesti luulen, että kirjoitan yhden viestin perinteisistä liturgisista eleistä hetkipalveluksissa ja messussa. Vaan se on myöhemmin, nyt valmistelen leiriä ja menen sinne rauhassa! Rukoilkaa puolestamme!
perjantai 27. kesäkuuta 2008
Rippikoulun hartauselämä
Olemme tänä vuonna luopuneet Auran seurakunnassa leirikirkkovuodesta. Emme siis vietä joka päivä enää täyttä sanajumalanpalvelusta (tahi kuivaa messua), jossa käytäisiin tärkeimmät kirkkovuoden pyhät. Ennen käytiin käytännössä 1. adventti, joulu, pitkäperjantai, pääsiäinen, helluntai ja p. Kolminaisuuden päivä sekä ehkä juhannus, kirkastussunnuntai tai jokin muu. Viime vuonna Auran rippikoululeirillä vietimme lähes joka ilta iltahartautena kompletorion, mitä emme tee enää tänä vuonna. Hetkipalvelukset eivät kuitenkaan katoa rippikoulusta. Olemme nimittäin päättäneet, että kirkkovuoden kierrosta luovutaan ja tilalle laitetaan ad sextamit.
Ennen ryhmät toteuttivat jumalanpalveluksen. Oli suntio-, virsi-, rukous- ja muita ryhmiä. (Tarvasjoella käytimme muuten myös liturgiryhmää, joka vastasi jumalanpalveluksen suunnitelun johtamisesta ja itse jumalanpalveluksen etenemisestä. Se tuotti vaihtelevia kokemuksia. Ennen kaikkea ohjeistus pitää antaa hyvin! Liturgiryhmän käyttäminen vähensi mukavasti kyllä omia tehtäviäni. Voi meitä laiskoja!) Kaiken tämän sekamelskan jälkeen nyt meillä on hetkipalvelusta toteuttamassa vain yksi ryhmä, jonka ainoana tehtävänä on rukouksen laatiminen. Tässä keskipäivän rukoushetkessähän ei ole ollenkaan puhetta eikä evankeliumikantikumia. Odotan innolla, minkälainen se tulee olemaan.
Olen toistaiseksi suunnitellut niin, että ad sextameissamme olisi kaksi psalmia - hieman traditiosta poiketen, tiedän. Olisi joka päivän aiheeseen liittyvä psalmi (esim. 1. opinkappaletta käsittelevänä päivänä psalmi 8) ja tämän lisäksi tradition mukaan keskipäivän hetkiin (terssi, seksti, noona) kuuluva psalmi 119 - tai siis osia siitä. Psalmi 119:hän muodostaa keskipäivän hetkien rungon. Perinteisesti nimenomaan sitä on luettu, kussakin keskipäivän kolmesta hetkestä kolme osaa siitä. Vai olikohan se vain yksi? No, tämä pitää tarkistaa. Psalmi itsessään on alfabeettinen psalmi, joka jakaantuu 22 osaan, joten sen osittaminen on mielekästä. Jokainen osahan päätetään gloria patriin.
Ad sextamien lukukappaleena puolestaan toiminee Johanneksen evankeliumin egoeimit, eli "Minä olen" -lauselmat. Tiedän toki, ettei hetkipalveluksissa ole ollut perinteisesti tapana lukea evankeliumia, mutta olen tässä joutunut soveltamaan traditiota, jotta Raamatun - erityisesti evankeliumien - pleerooma tulisi jaettua rippikoululaisille. Ego eimi -lauselman jälkeen aion pitää hiljaisuuden. (Ja jos pohditte, psalmin ja lukukappaleen aikana istutaan, muuten luultavasti seisomme. Seisominenhan on rukouksen perusasento.)
Olemme rippikoulun hartauselämässä tehneet todellakin tällaisen muutoksen. Aamuhartauden - lyhyen sellaisen - pitää ensimmäisen oppitunnin pitäjä oppituntinsa alussa. Iltahartauksista en vielä tiedä, tosin ainakin Jeesus-päivänä se tulee luultavasti olemaan jonkinlainen jalkojenpesun, pääsiäisaterian ja pitkäperjantain yhdistelmä. Ehkä laulan Improperian l. Moitteet!
Ennen ryhmät toteuttivat jumalanpalveluksen. Oli suntio-, virsi-, rukous- ja muita ryhmiä. (Tarvasjoella käytimme muuten myös liturgiryhmää, joka vastasi jumalanpalveluksen suunnitelun johtamisesta ja itse jumalanpalveluksen etenemisestä. Se tuotti vaihtelevia kokemuksia. Ennen kaikkea ohjeistus pitää antaa hyvin! Liturgiryhmän käyttäminen vähensi mukavasti kyllä omia tehtäviäni. Voi meitä laiskoja!) Kaiken tämän sekamelskan jälkeen nyt meillä on hetkipalvelusta toteuttamassa vain yksi ryhmä, jonka ainoana tehtävänä on rukouksen laatiminen. Tässä keskipäivän rukoushetkessähän ei ole ollenkaan puhetta eikä evankeliumikantikumia. Odotan innolla, minkälainen se tulee olemaan.
Olen toistaiseksi suunnitellut niin, että ad sextameissamme olisi kaksi psalmia - hieman traditiosta poiketen, tiedän. Olisi joka päivän aiheeseen liittyvä psalmi (esim. 1. opinkappaletta käsittelevänä päivänä psalmi 8) ja tämän lisäksi tradition mukaan keskipäivän hetkiin (terssi, seksti, noona) kuuluva psalmi 119 - tai siis osia siitä. Psalmi 119:hän muodostaa keskipäivän hetkien rungon. Perinteisesti nimenomaan sitä on luettu, kussakin keskipäivän kolmesta hetkestä kolme osaa siitä. Vai olikohan se vain yksi? No, tämä pitää tarkistaa. Psalmi itsessään on alfabeettinen psalmi, joka jakaantuu 22 osaan, joten sen osittaminen on mielekästä. Jokainen osahan päätetään gloria patriin.
Ad sextamien lukukappaleena puolestaan toiminee Johanneksen evankeliumin egoeimit, eli "Minä olen" -lauselmat. Tiedän toki, ettei hetkipalveluksissa ole ollut perinteisesti tapana lukea evankeliumia, mutta olen tässä joutunut soveltamaan traditiota, jotta Raamatun - erityisesti evankeliumien - pleerooma tulisi jaettua rippikoululaisille. Ego eimi -lauselman jälkeen aion pitää hiljaisuuden. (Ja jos pohditte, psalmin ja lukukappaleen aikana istutaan, muuten luultavasti seisomme. Seisominenhan on rukouksen perusasento.)
Olemme rippikoulun hartauselämässä tehneet todellakin tällaisen muutoksen. Aamuhartauden - lyhyen sellaisen - pitää ensimmäisen oppitunnin pitäjä oppituntinsa alussa. Iltahartauksista en vielä tiedä, tosin ainakin Jeesus-päivänä se tulee luultavasti olemaan jonkinlainen jalkojenpesun, pääsiäisaterian ja pitkäperjantain yhdistelmä. Ehkä laulan Improperian l. Moitteet!
torstai 26. kesäkuuta 2008
Silvanus ja Silas ikoneissa
Selailin tässä internettiä etsien tietoa pyhimyksistä Silas ja Silvanus. Löysin jotain tietoa. Ilmeisesti ortodoksinen perinne pitää Silasta ja Silvanusta eri henkilöinä, mutta en ole aivan varma tästä. Kysyessä Lars Aejmelaeukselta tästä pari vuotta taaksepäin sain vastauksen, että Silas ja Silvanus ovat oikeasti sama henkilö ja nimen muuttuminen on pelkästään kreikkalainen tapa. Vaan kuitenkin. Silvanuksen muistopäivä (ort.) on 30. heinäkuuta. Tässä vaiheessa joudun pahoittelemaan kaikille, myös itselleni, jotka luulivat, että blogi keskittyy lähes kokonaan liturgiaan. Toivottavasti tämä ei tuhoa teidän elämäänne, että muustakin uskoon, uskontoon ja teologiaan liittyvästä puhun. Ikoniteologia on sikälikin pinnalla, että aion jossain vaiheessa kirjoittaa p. Johannes Damaskolaisen kolmesta ikonipuheesta tiivistelmän tahi referaatin tai jotain vastaavaa - ainakin kerätä hänen argumenttiensa pääpointit.
Yllä olevassa kuvassa on muuten nähdäkseni Silvanuksen marttyyrio, ja joku toinenkin siitä ole. Kreikkaa taitavat voivat itse lukea, mitä siinä on. Alla oleva kuva on kuva p. Silaksesta, tosin tiedoston nimi antoi olettaa, että kyseessä on Silvanus. (Ortodoksithan kirjoittavat nimen kyllä Silvanos, mutta itse olen tottunut kirjoittamaan sen latinalaisessa muodossa, joten pitäydyn siinä.) Eli on edelleen mahdollista, niin kuin L. Aejmelaeus sanoi, että Silas on sama henkilö kuin Silvanus. (Yllä oleva linkki ei ole samaa mieltä.)
maanantai 23. kesäkuuta 2008
Psalttarikierto III
Jos tahdotte puhtaina tekstitiedostoina Rukoushetkien kirjan mukaisen yhden viikon psalttarikierron, laittakaa tähän kommenttia tai minulle sähköpostia, niin saatte liitetiedostona zipin, josta kaikki löytyvät. En ole vielä keksinyt, miten saisin tiedostot tänne... Sitä odotellessa näin toimimme.
maanantai 16. kesäkuuta 2008
Othodox Study Bible
Se on vihdoin täällä! Nimittäin englanninkielinen, Amazonista tilattu Orthodox Study Bible. Se tuli hienossa pahvilaatikossa. Black Bond Leather, eli mustat kannet, nahkaa, sidottu, ihanan näköinen. Välissä on ikoneita, lyhyitä artikkeleita, jakeisiin selityksiä isiltä ja yleisesti. Hieno kirja!
lauantai 14. kesäkuuta 2008
Saarna: Armo on ekstraa
Ensi viikolla olen vapaalla töistä ja saatan kirjoittaa jotain blogiinkin. Olen muutaman päivän Helsingissä, mutta menen luultavasti loppuviikoksi internet-katkoon. Kuitenkin, ahkeria blogivierailijoitani ajattelin laittaa huomisen saarnani. Aion siis saarnata armosta Tarvasjoen kirkossa nuorille, joiden kanssa olin juuri viisi päivää rippikoululeirillä.
TARVASJOEN SEURAKUNTA
ARMAHTAKAA! 5. sunnuntai helluntaista armon vuonna 2008
KONFIRMAATIOSAARNA 15.6.2008 Tarvasjoen kirkossa
Antifoni: ”Minä luotan sinun armoosi, / saan iloita sinun avustasi.” Ps. 13: 6
Psalmi: Ps. 13: 2-6
Evankeliumi: Luuk. 6: 36-42
ARMO ON EKSTRAA
Tämän pyhän evankeliumi on kirjoitettu Luukkaan evankeliumissa. Nousemme kuulemaan.
Jeesus sanoi:
"Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.
Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan."
Hän puhui heille vielä vertauksin:
"Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.
Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi'? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä."
Tämä on pyhä evankeliumi.
Ylistys sinulle, Kristus.
I Mitä on armo?
MITÄ on armo? Ainahan siitä puhutaan ja jauhetaan samaa vanhaa. Siitä puhuttiin jo juutalaisten temppelissä ja synagogissa ja siitä on puhuttu kristillisessä Kirkossa jo tuhansia vuosia. Meillä on ne tutut fraasit, joita heitetään. Armo on siellä ja armo on täällä. Mitä ihmettä se oikein on?
EHKÄ on parasta aloittaa niistä tutuista fraaseista. Eräs Suomessa jo kymmeniä vuosia käytetty opetus on, että armo tarkoittaa ansiotonta rakkautta minun osakseni. Nämä neljä sanaa muodostuvat armon kirjaimista, A R M O. A: Ansioton. R: Rakkaus. M: Minun. O: Osakseni. Tästä tulee kuitenkin helposti mantra tai fraasi, jota toistellaan yhä uudelleen. Armo pitää ymmärtää jollakin tavalla. Hauki on kala, hauki on kala, mutta mitä se tarkoittaa?
ARMO on sovitun päälle tulevaa ekstraa. Nykyään jokaisella kauppaketjulla alkaa olla oma bonusjärjestelmä. K-kaupoista saa plussaa, S-Etukortilla saa etua, Ykkösbonus-kortilla saa bonusta. Nämä kaikki ovat sovitun päälle tulevaa ekstraa. Me annamme kaupassa rahaa ja kauppa antaa tuotteen. Kaikki mikä tulee tämän päälle on ekstraa, armoa. Nyt kun me sanomme, että Jumala on armollinen, me sanomme, että Jumala tahtoo antaa ekstraa.
KAIKKI Jumalan teot ihmisiä kohtaan ovat olleet ekstraa, armoa. Hänellä ei ollut mitään velvollisuutta auttaa meitä, mutta silti hän auttoi syntiinlangennutta kansaa. Hän teki armossaan liiton toisensa jälkeen. Nekin olivat ekstraa.
LOPULTA Kristus syntyi. Hänen elämänsä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa oli armoa. Ei meillä ollut mitään oikeutta vaatia Jumalalta enää mitään, mutta silti Hän tahtoi antaa lisää. Kristukselta ”me olemme saaneet armoa armon päälle” (Joh. 1) eli siis ekstraa ekstran päälle. Yhä uudelleen Jumala vain antaa meille ekstraa.
II Miksi saamme ekstraa?
MIKSI Jumala sitten antaa ekstraa? Kristillinen Kirkko huutaa ja todistaa koko maailmalle: ”Koska jumala on hyvä! Koska jumala on armollinen!” Se tarkoittaa: ”Koska Jumala on ekstraa antava!” On Jumalan olemus antaa hyvää, antaa lisää. Ja Hän sanoo meille: ”Pyytäkää, niin teille annetaan.” Sen vuoksi me jumalanpalveluksessakin laulamme ”Herra, armahda.” Jos korvaamme sanan armo sanalla ekstra, mehän voisimme laulaa: ”Herra, ekstroita meitä.”
JUMALA on luvannut antaa enemmän, ja Hänellä on äärettömän paljon annettavaa. Kristityn elämä on armon varassa elämistä. Eräs rippikoululainen kysyi, että eikö se ole ahneutta, että me koko ajan pyydämme lisää ja lisää? Ei, sillä Jumala käskee meitä pyytämään ekstraa. Hän on luvannut kuulla. Siihen me kristityt turvaudumme! Kirkkoisä Augustinus kirjoittaa: ”Ainoa toivo, ainoa luottamus, ainoa varma lupaus on vain sinun armosi.” (Conf. 268)
III Meidän on oltava armollisia
SANASSA sanotaan: ”Pyytäkää, niin teille annetaan.” Evankeliumitekstissä kuulimme tänään: ”Antakaa, niin teille annetaan.” Jos nyt Jumala kerran on hyvä ja koko ajan antaa armoa, antaa anteeksi, pitää meidät elossa, ja mahdollistaa koko elämämme, niin eikö meidänkin pitäisi antaa ekstraa eteenpäin? Ilman muuta! ”Emme voi olla armottomia edes vastustajillemme, koska Jumala on ollut ja on jatkuvasti meille armollinen.” (Katekismus 30).
JUMALA on jatkuvasti armollinen. Jotkut väittävät, että Jumala kutsuu vain kolme kertaa. Jeesus itse kuitenkin käski opetuslapsiaan antamaan anteeksi, ei kolme, eikä seitsemän, vaan 77 kertaa seitsemän, eli 539 kertaa päivässä. Ei kai Jumala ole huonompi kuin me ihmiset? Ei, Jumala kutsuu meitä koko ajan, koko ajan on mahdollisuus saada yhä enemmän ja enemmän Jumalalta. Ja Jumala antaa, vaikkemme edes huomaa: Hän pitää maassamme viljan kasvamassa, tehtaat pyörimässä. Hänen kädessään ovat työpaikat, luonto ja koko maailma.
ANTAKAA siis tekin! Jos kaveri ei miellytä, antakaa silti aikaanne ja olkaa kaverina. Antakaa enemmän, kuin pyydetään. Te olette armollisen Jumalan kuvia, näyttäkää siis se. Antakaa ekstraa, antakaa hyvää.
IV Toisten tuomitsemisesta
TAHDON vielä puhua yhdestä asiasta, nimittäin seurakunnan toiminnassa mukana olemisesta. Nimittäin siitä tehdään helposti asia, jolla erotellaan vuohia ja lampaita. Ainahan kirkoissa on ollut tapana sanoa: tuo on hyvä tyyppi, tuo on huono tyyppi. Se on kuitenkin väärin, sillä Kristus sanoo: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi!” Nuorten illoissa tai jumalanpalveluksessa käyminen tai käymättä jättäminen ei kuitenkaan ole mikään peruste meille ottaa sitä tehtävää, joka kuuluu ainoastaan Kristukselle. Vain Hänellä on lupa jakaa vuohiin ja lampaisiin, ja se tapahtuu vasta viimeisellä tuomiolla.
SITÄ ennen meidän on pidättäydyttävä lähimmäistemme arvostelusta. Kahdeksas käsky kieltää meitä lausumasta väärää todistusta. Sana väärä on tässä ymmärrettävä suoran vastakohdaksi. Emme siis saa puhua pahaa lähimmäisistä, vaikka puhe olisikin totta! Toisten moittiminen selän takana ei ole oikein. Meidän on oltava armollisia, niin kuin Jumala on armollinen.
V Päätös
ARMO. Sovitun päälle tuleva ekstra. Ansioton rakkaus minun osakseni. Mitä tämä Jumalan antama ekstra sitten vaikuttaa? Me saamme synnit anteeksi ja pelastumme. Saamme sanoa Jumalalle: "Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi." (Antf.)
NUORET ja koko seurakunta. Tämän ohjeen annan teille: uskokaa siihen, että Jumala on armollinen. Hän tahtoo auttaa teitä kaikissa teidän elämänne ongelmissa ja tilanteissa.
TARVASJOEN SEURAKUNTA
ARMAHTAKAA! 5. sunnuntai helluntaista armon vuonna 2008
KONFIRMAATIOSAARNA 15.6.2008 Tarvasjoen kirkossa
Antifoni: ”Minä luotan sinun armoosi, / saan iloita sinun avustasi.” Ps. 13: 6
Psalmi: Ps. 13: 2-6
Evankeliumi: Luuk. 6: 36-42
ARMO ON EKSTRAA
Tämän pyhän evankeliumi on kirjoitettu Luukkaan evankeliumissa. Nousemme kuulemaan.
Jeesus sanoi:
"Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.
Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan."
Hän puhui heille vielä vertauksin:
"Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.
Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi'? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä."
Tämä on pyhä evankeliumi.
Ylistys sinulle, Kristus.
I Mitä on armo?
MITÄ on armo? Ainahan siitä puhutaan ja jauhetaan samaa vanhaa. Siitä puhuttiin jo juutalaisten temppelissä ja synagogissa ja siitä on puhuttu kristillisessä Kirkossa jo tuhansia vuosia. Meillä on ne tutut fraasit, joita heitetään. Armo on siellä ja armo on täällä. Mitä ihmettä se oikein on?
EHKÄ on parasta aloittaa niistä tutuista fraaseista. Eräs Suomessa jo kymmeniä vuosia käytetty opetus on, että armo tarkoittaa ansiotonta rakkautta minun osakseni. Nämä neljä sanaa muodostuvat armon kirjaimista, A R M O. A: Ansioton. R: Rakkaus. M: Minun. O: Osakseni. Tästä tulee kuitenkin helposti mantra tai fraasi, jota toistellaan yhä uudelleen. Armo pitää ymmärtää jollakin tavalla. Hauki on kala, hauki on kala, mutta mitä se tarkoittaa?
ARMO on sovitun päälle tulevaa ekstraa. Nykyään jokaisella kauppaketjulla alkaa olla oma bonusjärjestelmä. K-kaupoista saa plussaa, S-Etukortilla saa etua, Ykkösbonus-kortilla saa bonusta. Nämä kaikki ovat sovitun päälle tulevaa ekstraa. Me annamme kaupassa rahaa ja kauppa antaa tuotteen. Kaikki mikä tulee tämän päälle on ekstraa, armoa. Nyt kun me sanomme, että Jumala on armollinen, me sanomme, että Jumala tahtoo antaa ekstraa.
KAIKKI Jumalan teot ihmisiä kohtaan ovat olleet ekstraa, armoa. Hänellä ei ollut mitään velvollisuutta auttaa meitä, mutta silti hän auttoi syntiinlangennutta kansaa. Hän teki armossaan liiton toisensa jälkeen. Nekin olivat ekstraa.
LOPULTA Kristus syntyi. Hänen elämänsä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa oli armoa. Ei meillä ollut mitään oikeutta vaatia Jumalalta enää mitään, mutta silti Hän tahtoi antaa lisää. Kristukselta ”me olemme saaneet armoa armon päälle” (Joh. 1) eli siis ekstraa ekstran päälle. Yhä uudelleen Jumala vain antaa meille ekstraa.
II Miksi saamme ekstraa?
MIKSI Jumala sitten antaa ekstraa? Kristillinen Kirkko huutaa ja todistaa koko maailmalle: ”Koska jumala on hyvä! Koska jumala on armollinen!” Se tarkoittaa: ”Koska Jumala on ekstraa antava!” On Jumalan olemus antaa hyvää, antaa lisää. Ja Hän sanoo meille: ”Pyytäkää, niin teille annetaan.” Sen vuoksi me jumalanpalveluksessakin laulamme ”Herra, armahda.” Jos korvaamme sanan armo sanalla ekstra, mehän voisimme laulaa: ”Herra, ekstroita meitä.”
JUMALA on luvannut antaa enemmän, ja Hänellä on äärettömän paljon annettavaa. Kristityn elämä on armon varassa elämistä. Eräs rippikoululainen kysyi, että eikö se ole ahneutta, että me koko ajan pyydämme lisää ja lisää? Ei, sillä Jumala käskee meitä pyytämään ekstraa. Hän on luvannut kuulla. Siihen me kristityt turvaudumme! Kirkkoisä Augustinus kirjoittaa: ”Ainoa toivo, ainoa luottamus, ainoa varma lupaus on vain sinun armosi.” (Conf. 268)
III Meidän on oltava armollisia
SANASSA sanotaan: ”Pyytäkää, niin teille annetaan.” Evankeliumitekstissä kuulimme tänään: ”Antakaa, niin teille annetaan.” Jos nyt Jumala kerran on hyvä ja koko ajan antaa armoa, antaa anteeksi, pitää meidät elossa, ja mahdollistaa koko elämämme, niin eikö meidänkin pitäisi antaa ekstraa eteenpäin? Ilman muuta! ”Emme voi olla armottomia edes vastustajillemme, koska Jumala on ollut ja on jatkuvasti meille armollinen.” (Katekismus 30).
JUMALA on jatkuvasti armollinen. Jotkut väittävät, että Jumala kutsuu vain kolme kertaa. Jeesus itse kuitenkin käski opetuslapsiaan antamaan anteeksi, ei kolme, eikä seitsemän, vaan 77 kertaa seitsemän, eli 539 kertaa päivässä. Ei kai Jumala ole huonompi kuin me ihmiset? Ei, Jumala kutsuu meitä koko ajan, koko ajan on mahdollisuus saada yhä enemmän ja enemmän Jumalalta. Ja Jumala antaa, vaikkemme edes huomaa: Hän pitää maassamme viljan kasvamassa, tehtaat pyörimässä. Hänen kädessään ovat työpaikat, luonto ja koko maailma.
ANTAKAA siis tekin! Jos kaveri ei miellytä, antakaa silti aikaanne ja olkaa kaverina. Antakaa enemmän, kuin pyydetään. Te olette armollisen Jumalan kuvia, näyttäkää siis se. Antakaa ekstraa, antakaa hyvää.
IV Toisten tuomitsemisesta
TAHDON vielä puhua yhdestä asiasta, nimittäin seurakunnan toiminnassa mukana olemisesta. Nimittäin siitä tehdään helposti asia, jolla erotellaan vuohia ja lampaita. Ainahan kirkoissa on ollut tapana sanoa: tuo on hyvä tyyppi, tuo on huono tyyppi. Se on kuitenkin väärin, sillä Kristus sanoo: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi!” Nuorten illoissa tai jumalanpalveluksessa käyminen tai käymättä jättäminen ei kuitenkaan ole mikään peruste meille ottaa sitä tehtävää, joka kuuluu ainoastaan Kristukselle. Vain Hänellä on lupa jakaa vuohiin ja lampaisiin, ja se tapahtuu vasta viimeisellä tuomiolla.
SITÄ ennen meidän on pidättäydyttävä lähimmäistemme arvostelusta. Kahdeksas käsky kieltää meitä lausumasta väärää todistusta. Sana väärä on tässä ymmärrettävä suoran vastakohdaksi. Emme siis saa puhua pahaa lähimmäisistä, vaikka puhe olisikin totta! Toisten moittiminen selän takana ei ole oikein. Meidän on oltava armollisia, niin kuin Jumala on armollinen.
V Päätös
ARMO. Sovitun päälle tuleva ekstra. Ansioton rakkaus minun osakseni. Mitä tämä Jumalan antama ekstra sitten vaikuttaa? Me saamme synnit anteeksi ja pelastumme. Saamme sanoa Jumalalle: "Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi." (Antf.)
NUORET ja koko seurakunta. Tämän ohjeen annan teille: uskokaa siihen, että Jumala on armollinen. Hän tahtoo auttaa teitä kaikissa teidän elämänne ongelmissa ja tilanteissa.
perjantai 6. kesäkuuta 2008
Loma- ja riparitauko
Heipähei, ahkerat blogilukijat! En ole viikkoon kirjoittanut mitään, kun en ole ollut internetyhteyksien alueella lomaillessani. Ensi viikko puolestaan on ripariviikko, jolloin en julkaise mitään (en ehdi varmaankaan ajastaa mitään ensi viikolle). Että ehkä sitten juhannusviikolla jotain! (En lupaa, kesä kun on mitä on.)
Tilaa:
Kommentit (Atom)
