Aion ottaa käyttöön psalmien merkinnässä liturgisen tradition ja kirkkoisien suosiman kanonisen merkintätavan, jota sekä Septuaginta, että LXX seuraavat. En kuitenkaan siirry käyttämään kokonaan vanhoja, vaan käytän rinnalla vielä näitä uusia merkintöjä.
Tästedes siis, jos psalmien kohdalla on vain yksi numero, se viittaa samaan numeroon kuin Kirkkoraamatussa (1992). Saatan laittaa siihen viereen sulkuihin myös liturgisen tradition sille antaman numeron. Eli kaikkien rakastama paimenpsalmi ilmaistaisiin seuraavalla tavalla: Psalmi 23 (22).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti