sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Justinos Marttyyri kasteesta

Olen hankkinut itselleni Matti Myllykosken (myös toim.) ja Outi Lehtipuun suomentamat Justinos Marttyyrin Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa (Helsinki: Gaudeamus. 2008.) Seuraavassa esittelen lyhyesti, mitä Justinos kirjoittaa kasteesta.

Uudestisyntyminen vapaan valinnan ja tiedon lapseksi
Kristillinen kaste vaatii paitsi kristittyjen opetuksen totena pitämistä, myös sitoutumista elämään tämän opin mukaan. Se, joka vakuuttuu, opetetaan rukoilemaan ja "paastoten pyytämään anteeksiantoa" ja kaikki yhteisön jäsenet paastoavat ja rukoilevat hänen kanssaan. Tämän jälkeen mennään veden äärelle, missä tapahtuu uudestisyntymä kasteen sakramentissa. Kastaminen tapahtuu kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Tässä kasteessa tapahtuu syntien anteeksiantaminen. (1 A. 61.2-8) Kaste vaatii paitsi uskoa myös suostumuksen kasteeseen (1 A 65.1).

Justinos kirjoittaa ensimmäisestä syntymästä. Se johti pakon ja tietämättömyyden alle. Uudestisyntymä kuitenkin johtaa vapaan valinnan ja tiedon lapsiksi. Se on myös tietoinen päätös, vapaan tahdon valinta: "vedessä syntejään katuvan ja uudestisyntymisen valinneen avuksi kutsutaan nimeltä Jumalaa" (1 A. 61.10). Tässä Justinos puhuu Jumalasta, kaikkeuden Isästä ja Valtiaasta. Kiinnostavasti, heti tämän jälkeen hän toteaa, että sanoin ilmaisematonta Jumalaa ei voi nimetä. Tämä pesu on paitsi uudestisyntymä synneistä ja vapaan tahdon valinta, se on myös "tiedon lapseksi" syntymistä (ibid.) "Tätä pesua kutsutaan valaistumiseksi, koska nämä asiat oppineet ovat valaistuneita mieleltään." (1 A. 61.12) Saattaa olla, että em. "nämä asiat" viittaavat juuri siihen mitä edellä todettiin siitä, ettei Jumalaa voida sanoin kuvata.

Yhteenvetona, mitä Justinos opettaa siis kasteesta, mitä siinä tapahtuu? Ensinnäkin, siinä tapahtuu uudestisyntymä veden kautta kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Ihmisen synnit annetaan anteeksi. Ensimmäisen syntymänsä perusteella hän on tottunut pahoihin tapoihin ja on niiden pakon alla - tästä tilasta hänet siirretään vapaan valinnan alle. Tietämättömyydestä hänet vapautetaan ja tehdään valaistuneeksi samaisessa pesussa. Kasteen uudestisyntymä on siis tiedollinen valaistuminen, huonoista tavoista vapautuminen ja syntien anteeksisaaminen.

Kasteen jälkeen "valaistu" tuodaan sinne, missä "niin sanotut veljet" ovat kokoontuneet ja hänen, läsnäolevien sekä "kaikkien muiden kaikkialla olevien puolesta [rukoillaan], jotta meidät, jotka olemme oppineet tuntemaan totuuden, havaittaisiin tekojemme kautta hyviksi taloudenhoitajiksi ja käskyjen vartijoiksi ja jotta me niin saisimme osaksemme ikuisen pelastuksen." Rukouksia seuraa suudelma, ilmeisesti rauhan tervehdys. (1 A 65.1-2)

Tämän jälkeen alkaa eukaristia, josta kirjoitan pian.

2 kommenttia:

jali karjalainen kirjoitti...

Eli siis piti ennen kastetta paastota ja sitten veteen piti mennä eli vauvat ei noita hommia pysty tekemään,eivät pysty paastoamaan ja veteen menemiseen ja sitten eivät pysty käsittämään puhetta

jali karjalainen kirjoitti...

Jeesus kyllä sano,lapset ovat Taivasten kaltaisia,niin eihän Taivaassa ole syntiä,niin miten ne lapset oisi syntyessään syntisiä ja Mooseskin sanoo,että pahuutta aletaan tekemään nuoruudesta ja Paavali sano,että Rebekan vauvat ei kohdussa tehneet pahaa ja hyvää,Room luku 8.No ei ne lapset sillon syntyessäänkään kerenneet tehä pahaa ja hyvää.Geenitutkija sano,pahuutta ei ole koodattu DNA:ssa.Eli lapset alkaa syntiä tekemään jossain vaiheessa,mutta ei syntymässä.Kaste liittyy niihin,jotka ovat syntiä aloittaneet tekemään