Lisää rakkauden teoriaa

Viitaten edelliseen tekstiini rakkaudesta, jatkoin pohdiskeluja ja ajattelin näin:

Jumalan rakkaudessa ensin on agape. Jumala rakastaa, koska Hän on Hyvä. Rakastamalla Hän saa aikaan kaiken luomisen omaksi kuvakseen; ja ihmisen erityisesti kaltaisekseen. Sitten on filia: Jumala rakastaa ihmistä kaltaisenaan ja tällä rakkaudella tekee ihmisestä yhä enemmän kaltaisensa. Sitten on eros: Jumala rakastaa oman rakkautensa kaunistamaa ihmistä, ja myös maailmaa.

Ihmisen rakkaus maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan noudattaa samaa järjestystä. Ihmisen tulee olla Jumalan alaspäin virtaavan rakkauden "putki". (Tässä taustalla on Lutherin/Mannermaan rakkausteorian Jumalan rakkaus.)

Ihmisen rakkaus Jumalaan on eri järjestyksessä olevaa. Ihminen Jumalan kaltaiseksi luotuna rakastaa Jumalaa kaltaisenaan, filia. Tämän jälkeen hän huomaa Jumalan olevan kaltaisuutensa lisäksi paljon enemmän, koko inhimillisen olemassaolon päämäärä, täydellisen Hyvä ja Kaunis, ja niinpä hän seuraa eros. Lopulta, Jumalan erosta ihmistä vastaan korreloi ihmisen agape Jumalaa kohtaan: Jumala on tehnyt ihmisestä hyvän, rakastavan, kauniin, ja niinpä ihminen rakastaa vain, koska on tehty hyväksi.

Pohdin syntiä, vihaa ja muuta sitten joskus myöhemmin.