Nyt-liite (42/2009, s. 29) kertoi munkki Andreaksesta seuraavaa: "Paitsi oluista isä Andreas tietää jotain myös myymisestä. Kuusitoista vuotta sitten hän jätti maallisen elämänsä 'liike-elämän palveluksessa', erosi vaimostaan ja muutti Valamoon." Olen viime aikoina kuullut toisestakin tapauksesta, jossa henkilö eroaa puolisostaan ja rupeaa monastikoksi. Täytyy kyllä ihmetellä tätä! Minusta tämä on paheksuttavaa, ja tietääkseni myös ainakin lännessä kanonisen lain vastaista. Voihan toki olla, että isä Andreas on eronnut vaimostaan tämän suostumuksella, ja siinä mielessä Paavalin opetus keskinäisestä sopimuksesta rukouselämän kehittämiseksi voisi olla sovellettavissa, mutta... siis mitä ihmettä?!
No niin, nyt moraalinvartija sulkee taas suunsa.
maanantai 19. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Panin merkille saman kohdan.
Tahtoisin ajatella, että kyse on oimittajan ylenmääräisestä tiivistämisestä, joka saa nuo asiat kuulostamaan niin samanaikaisilta, että munkiksi ryhtyminen oli syy puolisosta eroamiselle.
Ymmärrettävämmin asian voisi kertoa niin, että ensin tulee elämänkriisi, jonka yhteydessä menee avioliittokin kiville - niin pyhä ja purkamaton kuin se onkin. Sitten sen kriisin lopputuloksena Jumala esittää henkilölle luostarikutsun. Näin syy-seuraus-suhde onkin huomattavan erilainen kuin tuon lehtijutun perusteella olisi voinut kuvitella.
Joo, jos toki näin, niin sittenhän tilanne on aivan erilainen.
Lähetä kommentti