Törmäsin hallelujan hautaamisen perinteeseen, joka tehdään siis päivänä ennen paastonajan alkua. Paastonajalla halleluja haudataan ja se otetaan taas esiin vasta pääsiäisenä. Laajemmin voit lukea vaikka täältä tai täältä. Itsekin olen viime aikoina laulanut mielessäni ollutta laajahkoa hallelujaa; pitäisi kirjoittaa ylös.
Hautaa siis sinäkin hallelujasi nyt tiistaina, sillä keskiviikkona on aika heittää tuhkaa päällesi ja aloittaa katumus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste halleluja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste halleluja. Näytä kaikki tekstit
maanantai 15. helmikuuta 2010
lauantai 20. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja VIII
Löysin täältä jotain pientä taas näistä antifoneista. Siellä on linkattuina ihan samalla tavalla videot kaikkiin antifoneihin, niin kuin laitan alle. Melodia eroaa hieman siitä, minkä julkaisin edellisessä aihetta käsittelevässä postauksessa. Näyttää siltä, että tässä ei ole Solesmes-merkintöjä.
Tuolta sivulta muuten huomasin, että nykyään näitä antifoneja voidaan käyttää myös hallelujasäkeenä. Minusta tuon tavan voisi aivan hyvin adaptoida niihin suomalaisen riituksen seurakuntiin, joissa hallelujasäettä käytetään.
17. päivä
18. päivä
19. päivä
20. päivä
21. päivä
22. päivä
23. päivä
Tuolta sivulta muuten huomasin, että nykyään näitä antifoneja voidaan käyttää myös hallelujasäkeenä. Minusta tuon tavan voisi aivan hyvin adaptoida niihin suomalaisen riituksen seurakuntiin, joissa hallelujasäettä käytetään.
17. päivä
18. päivä
19. päivä
20. päivä
21. päivä
22. päivä
23. päivä
lauantai 6. joulukuuta 2008
Vaikeneeko halleluja adventinaikana?
Satuin puhumaan erään roomalaiskatolisen veljen kanssa, joka sanoi, että heillä halleluja ei vaikene adventin aikana. Adventtiaikaa ei lasketa varsinaisesti paastonajaksi, sillä pienen paaston luonne ei ole kirkkovuodellinen t.s. liturginen, vaan enemmän henkilökohtaiseen rukouselämään liittyvä.
Ortodoksien tavasta paastonajan aiheuttamista liturgisista muutoksista en tiedä. Heillä on kuitenkin kolme suurempaa paastoa vuodessa, jotka ovat tietääkseni vallan liturgisia. Tähän pitäisi tutustua tarkemmin.
Suomalaisessa riituksessa on kaksi vallitsevaa tapaa hallelujan vaikenemisen suhteen. Toinen joukko sanoo, että halleluja ei vaikene, kun taas toiset sanovat, että vaikenee. Riituksessamme sekä suuren että pienen paaston liturginen väri on kyllä sama.
Näkökulma evankeliumikirjan kautta
Jumalanpalveluksessa ennen evankeliumia voidaan lukea tai laulaa hallelujasäe. Halleluja vaikenee suuren paaston aikana tuhkakeskiviikosta alkaen, jonka jälkeen hallelujasäkeen tilalla - samaa asiaa toimittaen - on psalmilause. Hauskana yksityiskohtana on mainittava, ettei psalmilause ole aina psalmista (ainakaan Invocavit-sunnuntain osalta).
Tätä muutosta ei kuitenkaan tapahdu adventtiajalla. Kaikkien adventtisunnuntaiden kohdalle on merkitty yksiselitteisesti hallelujasäe ja psalmilause kuuluu vain suureen paastoon. Tämän perusteella voitaisiin perustella, että adventtiajalla ei tosiaan suomalaisessa riituksessa halleluja vaikene, vaan jatkuu.
Toisaalta, se että jotain tapahtuu sunnuntaina, ei välttämättä ole osoitus siitä, että sama tapahtuisi viikonpäivinä. Eihän paastokaan varsinaisesti koskaan kosketa sunnuntaita. Tämä selittää myös sen, miksi suuren paaston alusta sen loppuun, pääsiäiseen, on oikeasti 46 eikä 40 päivää. Paasto kestää 40 päivää, mutta sen keskeyttää kuusi kertaa sunnuntai, jolloin ei paastota.
Voidaan siis tehdä kompromissi hallelujan vaikenemisen suhteen niin, että toisaalta pienen paaston paastoluonne tulee näkyviin ja että toisaalta suuri paasto erottuu pienestä paastosta myös liturgisesti. Yksi vaihtoehto tähän on se, että halleluja kaikuu Herran päivänä (käytännössä lauantain vesperistä sunnuntain kompletorioon), mutta muina viikon päivinä se vaikenee.
Vaikutus hetkipalvelukseen
Kaikissa hetkipalveluksissa hallelujan vaikeneminen vaikuttaa johdantoon.
E: Herra, avaa minun huuleni.
S: Niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
E: Jumala, ole armollinen, pelasta minut.
S: Riennä avukseni, Herra.
E: Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
S: Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Tässä kohden olisi normaalisti S: Halleluja!, mutta sen vaietessa seurakunta laulaa S: Ylistys sinulle Kristus, kunnian kuningas!
Laudeksessa, vesperissä ja kompletoriossa, joissa on Ylistys-osa, hallelujan vaikenemine vaikuttaa myös niihin. Esilaulajan laulamaan Kiittäkäämme Herraa! lauseeseen ei vastata enää Jumalalle kiitos! Halleluja! vaan Jumalalle kiitos! Aamen. Aamen. Näin ollen Ylistys-osa muuttuukin oikeastaan pelkästään Kiitos-osaksi, kun kohdassa ei ole enää ylistystä vaan kiitosta. (Halleluja tarkoittaa: Ylistäkää Herraa!) Ylistys-, tai siis kiitos-osa jää kokonaan pois vain kolmen päivän aikana: kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja hiljaisena lauantaina.
Vaikeneeko halleluja siis adventtiajalla?
Esitän nyt omana kantanani sen, että adventtiaikana halleluja vaikenee hetkipalveluksessa viikonpäivinä, mutta ei Herran päivänä eli seuraavien palvelusten aikana: lauantai-illan vesper ja kompletorio, sunnuntaiyön matutina, aamun laudes, keskipäivän hetket ja illan vesper ja kompletorio.
Kappelista löydät sekä adventin vesperin, jossa on halleluja - niin kuin tuleekin - että adventtiajan vesperin, jossa ei ole hallelujaa.
Ortodoksien tavasta paastonajan aiheuttamista liturgisista muutoksista en tiedä. Heillä on kuitenkin kolme suurempaa paastoa vuodessa, jotka ovat tietääkseni vallan liturgisia. Tähän pitäisi tutustua tarkemmin.
Suomalaisessa riituksessa on kaksi vallitsevaa tapaa hallelujan vaikenemisen suhteen. Toinen joukko sanoo, että halleluja ei vaikene, kun taas toiset sanovat, että vaikenee. Riituksessamme sekä suuren että pienen paaston liturginen väri on kyllä sama.
Näkökulma evankeliumikirjan kautta
Jumalanpalveluksessa ennen evankeliumia voidaan lukea tai laulaa hallelujasäe. Halleluja vaikenee suuren paaston aikana tuhkakeskiviikosta alkaen, jonka jälkeen hallelujasäkeen tilalla - samaa asiaa toimittaen - on psalmilause. Hauskana yksityiskohtana on mainittava, ettei psalmilause ole aina psalmista (ainakaan Invocavit-sunnuntain osalta).
Tätä muutosta ei kuitenkaan tapahdu adventtiajalla. Kaikkien adventtisunnuntaiden kohdalle on merkitty yksiselitteisesti hallelujasäe ja psalmilause kuuluu vain suureen paastoon. Tämän perusteella voitaisiin perustella, että adventtiajalla ei tosiaan suomalaisessa riituksessa halleluja vaikene, vaan jatkuu.
Toisaalta, se että jotain tapahtuu sunnuntaina, ei välttämättä ole osoitus siitä, että sama tapahtuisi viikonpäivinä. Eihän paastokaan varsinaisesti koskaan kosketa sunnuntaita. Tämä selittää myös sen, miksi suuren paaston alusta sen loppuun, pääsiäiseen, on oikeasti 46 eikä 40 päivää. Paasto kestää 40 päivää, mutta sen keskeyttää kuusi kertaa sunnuntai, jolloin ei paastota.
Voidaan siis tehdä kompromissi hallelujan vaikenemisen suhteen niin, että toisaalta pienen paaston paastoluonne tulee näkyviin ja että toisaalta suuri paasto erottuu pienestä paastosta myös liturgisesti. Yksi vaihtoehto tähän on se, että halleluja kaikuu Herran päivänä (käytännössä lauantain vesperistä sunnuntain kompletorioon), mutta muina viikon päivinä se vaikenee.
Vaikutus hetkipalvelukseen
Kaikissa hetkipalveluksissa hallelujan vaikeneminen vaikuttaa johdantoon.
E: Herra, avaa minun huuleni.
S: Niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
E: Jumala, ole armollinen, pelasta minut.
S: Riennä avukseni, Herra.
E: Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
S: Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Tässä kohden olisi normaalisti S: Halleluja!, mutta sen vaietessa seurakunta laulaa S: Ylistys sinulle Kristus, kunnian kuningas!
Laudeksessa, vesperissä ja kompletoriossa, joissa on Ylistys-osa, hallelujan vaikenemine vaikuttaa myös niihin. Esilaulajan laulamaan Kiittäkäämme Herraa! lauseeseen ei vastata enää Jumalalle kiitos! Halleluja! vaan Jumalalle kiitos! Aamen. Aamen. Näin ollen Ylistys-osa muuttuukin oikeastaan pelkästään Kiitos-osaksi, kun kohdassa ei ole enää ylistystä vaan kiitosta. (Halleluja tarkoittaa: Ylistäkää Herraa!) Ylistys-, tai siis kiitos-osa jää kokonaan pois vain kolmen päivän aikana: kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja hiljaisena lauantaina.
Vaikeneeko halleluja siis adventtiajalla?
Esitän nyt omana kantanani sen, että adventtiaikana halleluja vaikenee hetkipalveluksessa viikonpäivinä, mutta ei Herran päivänä eli seuraavien palvelusten aikana: lauantai-illan vesper ja kompletorio, sunnuntaiyön matutina, aamun laudes, keskipäivän hetket ja illan vesper ja kompletorio.
Kappelista löydät sekä adventin vesperin, jossa on halleluja - niin kuin tuleekin - että adventtiajan vesperin, jossa ei ole hallelujaa.
maanantai 21. huhtikuuta 2008
Cantate-sunnuntain jälkipäivänä
Eilen oli Cantate-sunnuntai, 4. sunnuntai pääsiäisestä. Sunnuntain nimi tulee psalmista ja antifonista. Kovin erikoista on se, että päivän antifoni on Ps. 98:1, ja psalmina lauletaan loput psalmista 98. En ole varmaankaan törmännyt vielä toiseen tällaiseen sunnuntaihin, joissa sama psalmi täyttäisi järjestyksessä sekä antifonin että itse psalmin. Cantate on latinaa ja tarkoittaa "Laulakaa" ja tulee siis antifonista, joka on seuraavanlainen:
Antifoni
Laulakaa Herralle uusi laulu! *
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Gregoriaaninen sävelmä, joka psalmille 98 kuuluu on IV sävelmä (LLPB). En tällä kertaa merkitse psalmiin painoja, enkä laita sävelmää tähän näkyviin omasta ajanpuutteestani johtuen. Sävelmän löydät kirkon sivuilta, täältä. Vaan ennen itse psalmia muutama sana psalmin merkitsemistavoista, nimittäin siitä, miksi joka toinen jae sisennetään. Syyt ovat hyvin yksinkertaiset: 1) se helpottaa lukemista, 2) se helpottaa kaksikuoroista laulamista. Eräs suosittu tapa laulaa psalmeja on vuorolauluna (tai -lukuna); tällöin ensimmäinen kuoro laulaa sisentämättömät ja toinen kuoro laulaa sisennetyt.
Olen tällä kertaa jakanut antifonin kahteen jakeeseen, mutta yleensä antifoni on yksijakeinen ja siinä käytetään aivan omaa säveltään, eikä siis samaa sävelmää kuin itse psalmissa.
Mikäli hetkipalveluksia vietetään ilman kuoroa jollain ryhmällä tai vaikka perheen kesken (jota kovin suosittelen), voidaan psalmit lukea helposti vuorolukuna esimerkiksi niin, että "ykköskuorona" toimivat vaikka naiset ja "kakkoskuorona" puolestaan miehet. Jako voidaan toteuttaa myös muuten; kirkoissa keskilaiva on hyvä jakaja. En suosittele kuitenkaan rippileireillä jakoa rippikoululaisiin ja isosiin. Se loisi aivan tarpeetonta ikään tai ansioon perustuvaa jaottelua.
Psalmi 98
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme, *
hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
että Jumalamme pelasti meidät.
soittakaa ja laulakaa!
juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
Kunnia Isälle...
Olin eilen Paltamon kirkossa jumalanpalveluksessa. Hieno ja yksinkertaisuudessaan aika korkeakirkollinen jumalanpalvelustoteutus. Kiintoisa yksityiskohta kotiseurakuntani jumalanpalveluksesta: Evankeliumin ympärillä lauletaan halleluja. Siis niin, että ensin lauletaan halleluja, luetaan evankeliumi, todetaan "Tämä on pyhä evankeliumi", johon seurakunta vastaa "Ylistys sinulle, Kristus", ja vielä laulaa Hallelujan. Kiinnostava kaksinkertainen ylistys!
Antifoni
Laulakaa Herralle uusi laulu! *
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa *
on tuonut voiton.
Gregoriaaninen sävelmä, joka psalmille 98 kuuluu on IV sävelmä (LLPB). En tällä kertaa merkitse psalmiin painoja, enkä laita sävelmää tähän näkyviin omasta ajanpuutteestani johtuen. Sävelmän löydät kirkon sivuilta, täältä. Vaan ennen itse psalmia muutama sana psalmin merkitsemistavoista, nimittäin siitä, miksi joka toinen jae sisennetään. Syyt ovat hyvin yksinkertaiset: 1) se helpottaa lukemista, 2) se helpottaa kaksikuoroista laulamista. Eräs suosittu tapa laulaa psalmeja on vuorolauluna (tai -lukuna); tällöin ensimmäinen kuoro laulaa sisentämättömät ja toinen kuoro laulaa sisennetyt.
Olen tällä kertaa jakanut antifonin kahteen jakeeseen, mutta yleensä antifoni on yksijakeinen ja siinä käytetään aivan omaa säveltään, eikä siis samaa sävelmää kuin itse psalmissa.
Mikäli hetkipalveluksia vietetään ilman kuoroa jollain ryhmällä tai vaikka perheen kesken (jota kovin suosittelen), voidaan psalmit lukea helposti vuorolukuna esimerkiksi niin, että "ykköskuorona" toimivat vaikka naiset ja "kakkoskuorona" puolestaan miehet. Jako voidaan toteuttaa myös muuten; kirkoissa keskilaiva on hyvä jakaja. En suosittele kuitenkaan rippileireillä jakoa rippikoululaisiin ja isosiin. Se loisi aivan tarpeetonta ikään tai ansioon perustuvaa jaottelua.
Psalmi 98
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme, *
hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, *Maan ääretkin saivat tietää, *
osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! *Ylistäkää Herraa harpun sävelin, *
Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa!
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin *Pauhatkoon meri kaikkineen, *
kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään, †Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti, *
yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä, *
sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.
tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
Kunnia Isälle...
Olin eilen Paltamon kirkossa jumalanpalveluksessa. Hieno ja yksinkertaisuudessaan aika korkeakirkollinen jumalanpalvelustoteutus. Kiintoisa yksityiskohta kotiseurakuntani jumalanpalveluksesta: Evankeliumin ympärillä lauletaan halleluja. Siis niin, että ensin lauletaan halleluja, luetaan evankeliumi, todetaan "Tämä on pyhä evankeliumi", johon seurakunta vastaa "Ylistys sinulle, Kristus", ja vielä laulaa Hallelujan. Kiinnostava kaksinkertainen ylistys!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
