Näytetään tekstit, joissa on tunniste linkit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste linkit. Näytä kaikki tekstit
maanantai 16. marraskuuta 2009
Erilaisia psalttarikiertoja
Roomalaiskatolisen puolen psalttarikiertoja on luettavissa täältä, ennen ja jälkeen Vatikaani II:n.
perjantai 11. syyskuuta 2009
Uusia rukoushetkiä Kappelissa
Kävin juuri Kappelissa ja huomasin, että siellä on muutamia uusia rukoushetkiä mp3-muodossa, joita en ole ennemmin huomannut. Näitä ovat mm. aamurukous ja iltarukous, valon rukous kompletorioon yhdistettynä ja kompletorio. Erityisesti suosittelen tutustumaan tuohon toiseksi viimeiseksi mainittuun. Lucernariumin ordinarium-osat ovat erilaisia kuin muiden hetkipalvelusten. Suosittelen lämpimästi!
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Piispanvihkimys Suomessa
Nyt lauantaina vihittiin Kristuksen kirkkoon uusi piispa. "Näin niitä piispoja tehdään!" Tämä sai myös huomiota NLM:ssa.
torstai 12. maaliskuuta 2009
Korkeakirkollista Ruotsinmaalta
Blogini aktiiviset lukijat, siis ne jotka myös katsovat blogilistani läpi, ovat ehkä tämän jo huomanneet, mutta pistetään nyt vielä: Fader Dag uppmanar till högkyrkligt uppvaknande! Täytyy myöntää, että on piristävää lukea ruotsiksi, joka on kuitenkin itselleni vasta kolmas kotimainen...
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Äänettömiä osallistumisen muotoja
Rakkaat lukijani. Kirjoitin vastikään dokumentin Korkeakirkollinen uudistus kirkossamme, jossa esittelin liturgisen uudistusliikkeen periaatteita. Yksi tärkeimmistä uudistuksen keinoista ja myös päämääristä on kaikkien, sekä pappien että maallikoiden aktiivinen osallistuminen liturgiaan. Liturgia on koko kansan työtä! Satuin törmäämään Meeting Christ in the Liturgy -blogissa tekstiin --- joka itse asiassa linkitti Breviarum Romanum -blogiin --- jossa pohdittiin osallistumista liturgiaan.
Kyseinen teksti on täällä ja se oli sen verran hyvä, että käännän sen:
Käännöksen alku
Pyhä Liturgia on elävän jumalallisen Sanan, Kristuksen, kohtaamista. Osallistuminen pyhään Liturgiaan määrittyy, täten, niiden asenteiden ja dispositioiden kautta, jotka parhaiten mahdollistavat sen, että uskovat "vastaanottavat" Sanan Isältä sävyisyyden Hengessä. Täten voi elävä "Sana" lahjoittaa elämänsä ja tuoda hedelmällisyyden elävään uskoon ja uskovien keskinäisen yhteyden, eikä koskaan palaa "tyhjänä" taivaallisen Isän luo.
"Täysin tietoinen ja aktiivinen osallistuminen" (Sacrosanctum Concilium, 14) ei ole täysin sama asia kuin puhuminen. Tässä on tapoja, joilla uskovat voivat osallistua täydesti tietoisina ja aktiivisina pyhään Liturgiaan sanomatta sanaakaan:
1. tekemällä pyhän ristinmerkin pyhällä vedellä saapuessaan kirkkoon
2. genuflektoiden palvoen tabernaakkelissa todellisesti läsnäolevaa Herraa
3. polvistuen valmistautumisrukoukseen ennen pyhää messua
4. lyöden rintaansa rukoillessaan Confiteoria
5. pyhällä hiljaisuudella ennen alkurukousta
6. kumartaen uskontunnustuksen aikana
7. kuunnellen pyhiä kirjoituksia niitä luettaessa
8. seisten [ja kuunnellen, toim. huom.] pyhän evankeliumin julistuksessa
9. polvistuen messun kaanonin ja konsekraation ajaksi
10. ottaen eukaristian vastaan hartauden ja palvonnan hengessä
11. pyhällä hiljaisuudella ja kiitoksella kommuunion jälkeen
12. tehden ristinmerkin papin siunatessa messun päättyessä
13. genuflektoiden ennen kirkosta poistumista messun jälkeen
Käännöksen loppu
Mielestäni tässä esitetyt asiat ovat vallan mainioita, mutta eivät ole aivan kaikki sellaisenaan siirrettävissä suomalaiseen riitukseen. Pidän hyvänä tapaa genuflektoida siitäkin huolimatta, ettei Kristus ole ruumiillisesti läsnä tabernaakkelissa. Se erottaa kirkkotilan muusta tilasta. Yleisesti ottaen kirkossa on pidettävä kiinni "pyhästä hiljaisuudesta", mutta myös "pyhästä metelistä" (lasten kohdalla).
Itse lähtisin siitä, että eleiden osalta tärkeimmät ovat ristinmerkki ja kumartaminen. Kun tietää, missä kohdassa nämä tehdään ja miksi, alkaa liturginen todellisuus läpäistä meidät. Eleiden pohtiminen ja murehtiminen, voi kun en kumartanut Jumalan Karitsan aikana ei saa kuitenkaan ohjata keskittymistämme muualle, vaan se on pidettävä messun kulloisenkin kohtaan kiinnittyneenä. Kokemuksesta tiedän, että tottumattomalle tämä ei ole helppoa. Itsekin aloin kuunnella saarnoja ja osallistua liturgiaan enemmän vasta tultuani teologian opiskelijaksi. Meidän on kehitettävä keskittymiskykyämme ja pyrittävä ymmärtämään, mitä messussa on meneillään. Jos emme ymmärrä, papeilla on opetusvelvollisuus.
Kyseinen teksti on täällä ja se oli sen verran hyvä, että käännän sen:
Käännöksen alku
Pyhä Liturgia on elävän jumalallisen Sanan, Kristuksen, kohtaamista. Osallistuminen pyhään Liturgiaan määrittyy, täten, niiden asenteiden ja dispositioiden kautta, jotka parhaiten mahdollistavat sen, että uskovat "vastaanottavat" Sanan Isältä sävyisyyden Hengessä. Täten voi elävä "Sana" lahjoittaa elämänsä ja tuoda hedelmällisyyden elävään uskoon ja uskovien keskinäisen yhteyden, eikä koskaan palaa "tyhjänä" taivaallisen Isän luo.
"Täysin tietoinen ja aktiivinen osallistuminen" (Sacrosanctum Concilium, 14) ei ole täysin sama asia kuin puhuminen. Tässä on tapoja, joilla uskovat voivat osallistua täydesti tietoisina ja aktiivisina pyhään Liturgiaan sanomatta sanaakaan:
1. tekemällä pyhän ristinmerkin pyhällä vedellä saapuessaan kirkkoon
2. genuflektoiden palvoen tabernaakkelissa todellisesti läsnäolevaa Herraa
3. polvistuen valmistautumisrukoukseen ennen pyhää messua
4. lyöden rintaansa rukoillessaan Confiteoria
5. pyhällä hiljaisuudella ennen alkurukousta
6. kumartaen uskontunnustuksen aikana
7. kuunnellen pyhiä kirjoituksia niitä luettaessa
8. seisten [ja kuunnellen, toim. huom.] pyhän evankeliumin julistuksessa
9. polvistuen messun kaanonin ja konsekraation ajaksi
10. ottaen eukaristian vastaan hartauden ja palvonnan hengessä
11. pyhällä hiljaisuudella ja kiitoksella kommuunion jälkeen
12. tehden ristinmerkin papin siunatessa messun päättyessä
13. genuflektoiden ennen kirkosta poistumista messun jälkeen
Käännöksen loppu
Mielestäni tässä esitetyt asiat ovat vallan mainioita, mutta eivät ole aivan kaikki sellaisenaan siirrettävissä suomalaiseen riitukseen. Pidän hyvänä tapaa genuflektoida siitäkin huolimatta, ettei Kristus ole ruumiillisesti läsnä tabernaakkelissa. Se erottaa kirkkotilan muusta tilasta. Yleisesti ottaen kirkossa on pidettävä kiinni "pyhästä hiljaisuudesta", mutta myös "pyhästä metelistä" (lasten kohdalla).
Itse lähtisin siitä, että eleiden osalta tärkeimmät ovat ristinmerkki ja kumartaminen. Kun tietää, missä kohdassa nämä tehdään ja miksi, alkaa liturginen todellisuus läpäistä meidät. Eleiden pohtiminen ja murehtiminen, voi kun en kumartanut Jumalan Karitsan aikana ei saa kuitenkaan ohjata keskittymistämme muualle, vaan se on pidettävä messun kulloisenkin kohtaan kiinnittyneenä. Kokemuksesta tiedän, että tottumattomalle tämä ei ole helppoa. Itsekin aloin kuunnella saarnoja ja osallistua liturgiaan enemmän vasta tultuani teologian opiskelijaksi. Meidän on kehitettävä keskittymiskykyämme ja pyrittävä ymmärtämään, mitä messussa on meneillään. Jos emme ymmärrä, papeilla on opetusvelvollisuus.
perjantai 6. maaliskuuta 2009
Teologista tuulettumista
Olen nyt muutaman viime päivän aikana kirjoittanut pari teologista tekstiä. Tarkoitukseni on ollut tuulettaa vähän päätäni ja selvittää omia ajatuksiani. Teksti on oikeasti aika hyvä keino sen tekemiseen. Laitan nyt teillekin, hyvät lukijat, muutamia pohdintojani näkyviin. Eivät ne mitään kovin ihmeellisiä ole, ja puutteita varmasti on. Kommentoikaa, jos tahdotte.
Muuttumaton Jumala.
Armosta ja synnistä.
Tekstit voi ladata PDF'nä kohdasta View Document Info >> More info >> Direct Download (PDF).
Muuttumaton Jumala.
Armosta ja synnistä.
Tekstit voi ladata PDF'nä kohdasta View Document Info >> More info >> Direct Download (PDF).
maanantai 19. tammikuuta 2009
lauantai 17. tammikuuta 2009
Eettinen välihuomio
Tämä nyt ei ole liturgiaa, psalmeja tai jumalanpalveluselämää, mutta menköön tämän kerran.
Suomessa on Laki raskauden keskeyttämisestä. Ensimmäisen pykälän toinen kohta, jonka perusteella suurin osa aborteista tehdään on nk. sosiaalisen abortin kohta. Tämä kohta toteaa, että lapsen synnyttämisen ja/tai huoltamisen on aiheutettava äidille tai perheelle huomattava rasitus. Suomessa (mutu!) yli 90% aborteista tehdään sosiaalisin perustein, tuon kohdan sallimina, vaikka käytännössä huomattavaa rasitusta ei ole. Lääkärit tekevät siis rikoksen hyväksyessään abortin sellaisista syistä, joita laki ei salli.
Laki raskauden keskeyttämisestä
Asetus raskauden keskeyttämisestä
Suomessa on Laki raskauden keskeyttämisestä. Ensimmäisen pykälän toinen kohta, jonka perusteella suurin osa aborteista tehdään on nk. sosiaalisen abortin kohta. Tämä kohta toteaa, että lapsen synnyttämisen ja/tai huoltamisen on aiheutettava äidille tai perheelle huomattava rasitus. Suomessa (mutu!) yli 90% aborteista tehdään sosiaalisin perustein, tuon kohdan sallimina, vaikka käytännössä huomattavaa rasitusta ei ole. Lääkärit tekevät siis rikoksen hyväksyessään abortin sellaisista syistä, joita laki ei salli.
Laki raskauden keskeyttämisestä
Asetus raskauden keskeyttämisestä
tiistai 23. joulukuuta 2008
Joululahja: Veni veni Emmanuel
Joululahjana blogini lukijoille tahdon antaa Veni veni Emmanuel -laulun. Siirsin sen sekä yksi- että neliäänisenä kahdella kielellä - latinaksi ja suomeksi - nuoteille, nuotit PDF:ksi ja PDF:n Scribdiin. Kyseinen dokumentti on myös tässä alla näkyvissä. Olkaa hyvä. Siunattua joulua!
lauantai 20. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja VIII
Löysin täältä jotain pientä taas näistä antifoneista. Siellä on linkattuina ihan samalla tavalla videot kaikkiin antifoneihin, niin kuin laitan alle. Melodia eroaa hieman siitä, minkä julkaisin edellisessä aihetta käsittelevässä postauksessa. Näyttää siltä, että tässä ei ole Solesmes-merkintöjä.
Tuolta sivulta muuten huomasin, että nykyään näitä antifoneja voidaan käyttää myös hallelujasäkeenä. Minusta tuon tavan voisi aivan hyvin adaptoida niihin suomalaisen riituksen seurakuntiin, joissa hallelujasäettä käytetään.
17. päivä
18. päivä
19. päivä
20. päivä
21. päivä
22. päivä
23. päivä
Tuolta sivulta muuten huomasin, että nykyään näitä antifoneja voidaan käyttää myös hallelujasäkeenä. Minusta tuon tavan voisi aivan hyvin adaptoida niihin suomalaisen riituksen seurakuntiin, joissa hallelujasäettä käytetään.
17. päivä
18. päivä
19. päivä
20. päivä
21. päivä
22. päivä
23. päivä
perjantai 19. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja VII
Näyttää siltä, että aikaisemmin lähettämäni linkit Oi-antifoneihin eivät toimi. No, jääkööt toimimattomuuteen blogin arkistoon, mutta tässä on nyt kuitenkin kaikki oi-antifonit. Pääset kuuntelemaan näitä laulettuina:
17. päivä
18. päivä
19. päivä
20. päivä
21. päivä
22. päivä
23. päivä
NLM on myös kirjoittanut Rorate caeli desuper'sta.
17. päivä
18. päivä
19. päivä
20. päivä
21. päivä
22. päivä
23. päivä
NLM on myös kirjoittanut Rorate caeli desuper'sta.
tiistai 9. joulukuuta 2008
torstai 4. joulukuuta 2008
Koristeltu amictus
Paaston ohjeita
Satuin törmäämään Ammattikorkeakoulupappi-blogiin, jossa Helsingin alueella toimiva oppilaitospappi H. Järvinen kirjoittaa. Luin hänen päivityksensä adventinviettotavoista. Nämä ohjeet ovat hyvin soveltuvia mihin tahansa paastoon, olipa kyse kirkkovuoden ajan mukaisesta tai henkilökohtaisesta rukouspaastosta.
1. Varaa päivästä aikaa "hengellisten asioiden harjoittamiseen".
2. Varaa aikaa lähimmäisillesi ja rukoile heidän kanssaan ja puolestaan.
3. Sovi riidat ja anna anteeksi.
4. Käy yksityisripillä.
5. Älä tuhlaa kaikkea rahojasi itseesi, vaan anna avuntarvitsijoille.
6. "Pidä huolta siitä, että adventti ei ole sinulle kiireen ja kaaoksen aikaa."
Nämä ovat vallan mainioita ohjeita. Itse komppaan erityisesti kohtaa neljä - vaikkakin joudun tunnustamaan, että tämän suhteen olen itse kovin vajavainen. Olen sisimmältäni ujo ihminen, enkä oikein osaa aloittaa uusia tapoja tässä. Pitäisi varmaan yrittää.
1. Varaa päivästä aikaa "hengellisten asioiden harjoittamiseen".
2. Varaa aikaa lähimmäisillesi ja rukoile heidän kanssaan ja puolestaan.
3. Sovi riidat ja anna anteeksi.
4. Käy yksityisripillä.
5. Älä tuhlaa kaikkea rahojasi itseesi, vaan anna avuntarvitsijoille.
6. "Pidä huolta siitä, että adventti ei ole sinulle kiireen ja kaaoksen aikaa."
Nämä ovat vallan mainioita ohjeita. Itse komppaan erityisesti kohtaa neljä - vaikkakin joudun tunnustamaan, että tämän suhteen olen itse kovin vajavainen. Olen sisimmältäni ujo ihminen, enkä oikein osaa aloittaa uusia tapoja tässä. Pitäisi varmaan yrittää.
Praktikum-kompletorio
Vietin tänään II praktikumissa kompletorion. Löydät kompletorion ordon täältä. Mukana oli "avustava seurakuntalainen" ja "avustava pappi". Rukoushetki toimitettiin seurakunnan takaosasta, t.s. seurakunta oli toimittajien edessä kaikkien ollessa versus Deum kohti alttaria. En ole käsiohjelmaan (ks. linkki yllä) kirjoittanut tehtävänjakoa, enkä muutamia muita juttuja. Ne ovat tässä:
1. Valon hymnin aikana seurakuntalainen sytyttää kynttilät ja tuo liekin apupöydälle.
2. Johdanto oli rukoushetken johtajalla l. minulla.
3. Synnintunnustus ja -päästö olivat avustavalla papilla.
4. Avustava pappi johdatti psalmiin ja luki psalmirukouksen.
5. Avustava seurakuntalainen luki lukukappaleen.
6. Rukoushetken johtajana johdin responsorion ja pidin puheen.
7. Tässä kohtaa siirsin suitsuketta aikaisemmin sytytettyyn hiileen ja aloitin Nunc dimittiksen, ja tein sen ristinmerkin käsisuitsutusastialla.
8. Avustava pappi johti rukousosion kokonaisuudessaan ylistykseen asti.
9. Rukoushetken johtaja toimitti siunauksen.
Praktikumin ohjaaja viittasi käydyssä palautteessa tähän artikkeliin. Alla rukoushetkessä pitämäni puhe.
LUKUKAPPALE: Jes. 63: 15-16
Katso taivaastasi, katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi! Missä viipyy sinun tulinen intosi, missä ovat voimatekosi? Missä on sinun palava säälisi? Älä kiellä meiltä rakkauttasi! Olethan sinä meidän isämme. Ei Abraham meistä mitään tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi.
KOMPLETORION RESPONSORIO
PUHE
Niin, katso alas, Jumala! Missä sinä viivyt? Missä viipyy sinun tulinen intosi? Missä ovat voimatekosi? Minä odotan ja kaipaan sinua, Jumalani, minä odotan sinun tulemistasi. Kerran sinä, Herra, ratsastit kaupunkiin aasilla. Miksi et enää tee ihmeitäsi? Miksi et näytä voimaasi? Miksi et jo astu alas taivaasta pelastamaan meitä?
Nämä ovat meidän kaipuumme sanat. Me odotamme Herramme tulemista. Herra, armahda -huutojen lomasta me odotamme saapuvan seimen lasta. Herra katsoi alas. Hän loi katseensa vähäiseen palvelijattareensa, josta tuli meidän Herramme Äiti. Katsokaa alttarin vasemmalla puolella olevaa ikkunamaalausta. Siellä tähti loistaa, osoittaen paikkaa, jossa Jumala syntyisi ihmiseksi. Siellä äiti Maria pitelee sylissään poikaansa.
Ei mene pitkään. Noin puolen vuoden kuluttua samojen hoosianna-huutojen lakattua me ristiinnaulitsemme Herramme ja Jumalamme. Nähkää alttariin oikealla puolella oleva ikkunamaalaus. Hän, meidän ikuinen Lunastajamme, on ristillä, hän kuolee meidän puolestamme, jotta meillä olisi rauha. Jumala ei kieltänyt meiltä rakkauttaan, vaan antoi ainoan Poikansa.
Me odotamme sitä, mikä on jo tapahtunut ja mikä tapahtuu uudelleen salatulla tavalla meidän sydämissämme. Jumala katsoi alas taivaastaan ja sääli meitä. Hän antoi meille kaiken, jotta me voisimme katsoa Häneen. Nyt me vielä näemme kaipuumme silmillä, mutta toivoa on, että me saamme vielä, niin kuin Simeon, todella nähdä.
1. Valon hymnin aikana seurakuntalainen sytyttää kynttilät ja tuo liekin apupöydälle.
2. Johdanto oli rukoushetken johtajalla l. minulla.
3. Synnintunnustus ja -päästö olivat avustavalla papilla.
4. Avustava pappi johdatti psalmiin ja luki psalmirukouksen.
5. Avustava seurakuntalainen luki lukukappaleen.
6. Rukoushetken johtajana johdin responsorion ja pidin puheen.
7. Tässä kohtaa siirsin suitsuketta aikaisemmin sytytettyyn hiileen ja aloitin Nunc dimittiksen, ja tein sen ristinmerkin käsisuitsutusastialla.
8. Avustava pappi johti rukousosion kokonaisuudessaan ylistykseen asti.
9. Rukoushetken johtaja toimitti siunauksen.
Praktikumin ohjaaja viittasi käydyssä palautteessa tähän artikkeliin. Alla rukoushetkessä pitämäni puhe.
LUKUKAPPALE: Jes. 63: 15-16
Katso taivaastasi, katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi! Missä viipyy sinun tulinen intosi, missä ovat voimatekosi? Missä on sinun palava säälisi? Älä kiellä meiltä rakkauttasi! Olethan sinä meidän isämme. Ei Abraham meistä mitään tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi.
KOMPLETORION RESPONSORIO
PUHE
Niin, katso alas, Jumala! Missä sinä viivyt? Missä viipyy sinun tulinen intosi? Missä ovat voimatekosi? Minä odotan ja kaipaan sinua, Jumalani, minä odotan sinun tulemistasi. Kerran sinä, Herra, ratsastit kaupunkiin aasilla. Miksi et enää tee ihmeitäsi? Miksi et näytä voimaasi? Miksi et jo astu alas taivaasta pelastamaan meitä?
Nämä ovat meidän kaipuumme sanat. Me odotamme Herramme tulemista. Herra, armahda -huutojen lomasta me odotamme saapuvan seimen lasta. Herra katsoi alas. Hän loi katseensa vähäiseen palvelijattareensa, josta tuli meidän Herramme Äiti. Katsokaa alttarin vasemmalla puolella olevaa ikkunamaalausta. Siellä tähti loistaa, osoittaen paikkaa, jossa Jumala syntyisi ihmiseksi. Siellä äiti Maria pitelee sylissään poikaansa.
Ei mene pitkään. Noin puolen vuoden kuluttua samojen hoosianna-huutojen lakattua me ristiinnaulitsemme Herramme ja Jumalamme. Nähkää alttariin oikealla puolella oleva ikkunamaalaus. Hän, meidän ikuinen Lunastajamme, on ristillä, hän kuolee meidän puolestamme, jotta meillä olisi rauha. Jumala ei kieltänyt meiltä rakkauttaan, vaan antoi ainoan Poikansa.
Me odotamme sitä, mikä on jo tapahtunut ja mikä tapahtuu uudelleen salatulla tavalla meidän sydämissämme. Jumala katsoi alas taivaastaan ja sääli meitä. Hän antoi meille kaiken, jotta me voisimme katsoa Häneen. Nyt me vielä näemme kaipuumme silmillä, mutta toivoa on, että me saamme vielä, niin kuin Simeon, todella nähdä.
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
Sakaristo takaisin pyhäksi
NLM artikkelissaan ehdotti sakariston pyhyyden palauttamiseksi seuraavia ehdotuksia. Kyse on roomalaisesta riituksesta, mutta ilman muuta nämä sopivat myös suomalaiseen.
1. Hiljaisuuden palauttaminen sakaristoon ja sen opettaminen ja ylläpitäminen
2. Pukeutumisrukousten käyttäminen
3. Krusifiksi sakariston seinällä toimii hyvänä rukouksen suuntaajana
4. Silentium- tai Hiljaisuus-kyltti sakaristoon
5. Perinteisen messua seuraavan messupalvelijoiden siunaamisen käyttäminen
Kohdasta 4 löysin tällaisen kuvan, joka olisi ilman muuta omiaan jonkinlaisen SILENTIUM-kyltin yhteyteen. Se löytyi otsikolla "Fra Angelico: Peter Martyr Enjoins Silence". Siitä löytyy hieman infoa täältä. Jälkikirjoituksena totean, että tein pienen tulostettavan A4-kokoisen SILENTIVM-kyltin, jossa on tuo kuva. Löydät sen Scribd-palvelusta.
Kohta 5 on minulle outo. Otan siitä selvää, kunhan on enemmän aikaa.
1. Hiljaisuuden palauttaminen sakaristoon ja sen opettaminen ja ylläpitäminen
2. Pukeutumisrukousten käyttäminen
3. Krusifiksi sakariston seinällä toimii hyvänä rukouksen suuntaajana
4. Silentium- tai Hiljaisuus-kyltti sakaristoon
5. Perinteisen messua seuraavan messupalvelijoiden siunaamisen käyttäminen
Kohdasta 4 löysin tällaisen kuvan, joka olisi ilman muuta omiaan jonkinlaisen SILENTIUM-kyltin yhteyteen. Se löytyi otsikolla "Fra Angelico: Peter Martyr Enjoins Silence". Siitä löytyy hieman infoa täältä. Jälkikirjoituksena totean, että tein pienen tulostettavan A4-kokoisen SILENTIVM-kyltin, jossa on tuo kuva. Löydät sen Scribd-palvelusta.
Kohta 5 on minulle outo. Otan siitä selvää, kunhan on enemmän aikaa.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Ikoni mielessä: Vincentius Leriniläinen
Satuin törmäämään Vincentius Leriniläisen ikoniin täällä. Yrittäessäni löytää suomennosta hänen nimelleen, löysin ortodoksisen linkin, jossa Vincentiuksen kijoittamaksi annetaan muutamia seuraavia lausuntoja:
Yleisessä kirkossa on kaikin keinoin pidettävä kiinni siitä, mihin kaikkialla on uskottu, mihin aina on uskottu, mihin kaikki ovat uskoneet, sillä todellisuudessa ja varsinaisesti on yleismaailmallista (ekumeenista) ainoastaan se, mikä, kuten sanan merkityskin osoittaa, mahdollisuuden mukaan yleensä kaiken käsittää. Se, minkä kaikki tai monet yksimielisesti, julkisesti ja pysyväisesti, ikään kuin opettajain kesken edeltäpäin tapahtuneesta sopimuksesta, yksimielisesti hyväksyvät, omaksuvat ja jättävät toisille, on pidettävä täysin luotettavana ja varmana
Jos Raamatun kaanoni on täydellinen ja itsessään on kylliksi kaikessa, miksi on tarpeen liittää siihen Kirkon tulkinnan auktoriteettia? Aivan yksinkertaisesti siksi, että Pyhiä Kirjoituksia niiden oman syvällisyytensä vuoksi eivät kaikki hyväksy yhden ja saman merkityksen omaavina.
torstai 16. lokakuuta 2008
Society for the Preservation of Evangelic Lutheran Liturgy
Vinkin perusteella löysin Society of the Preservation of Evangelic Lutheran Liturgy -nimisen blogin. Siihen kai liittyy jonkinlainen järjestö taustalle. Siitä joskus myöhemmin, kun ehdin paneutua.
Heillä oli vallan mainio artikkeli ehtoollisesta. Tässä on varteenotettava mielipide! Itse voin allekirjoittaa nämä ohjeet täysin, tosin pidän kyllä sitä hyvin mahdollisena ja suotavana, että alkoholitonta viiniä (hox, ei siis rypälemehua) ja gluteenitonta leipää on tarjolla.
Heillä oli vallan mainio artikkeli ehtoollisesta. Tässä on varteenotettava mielipide! Itse voin allekirjoittaa nämä ohjeet täysin, tosin pidän kyllä sitä hyvin mahdollisena ja suotavana, että alkoholitonta viiniä (hox, ei siis rypälemehua) ja gluteenitonta leipää on tarjolla.
torstai 9. lokakuuta 2008
Simile est
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)