Kuka Jumala on?

En saanut tänä yönä unta, joten pohdiskelin sängyssä, kuinka niille, jotka eivät vielä ymmärrä Jumalan salaisuutta voisi opettaa jotain siitä, kuka Jumala on. Mielessäni pyörivät Robert Jensonin ajatukset Jumalan identifikaatiosta narraation kautta. Olen myös jo pitempään ajatellut - tästä kiitos Auran kirkkoherralle - että Raamatun alkukertomuksia pitäisi käyttää enemmän mm. rippikoulu-opetuksessa. Hahmottelin itsekseni aihekokonaisuuksien etenemisjärjestyksen, joita voisi ehkä käyttää opetuksen jonkinlaisena runkona. Saa kommentoida!

Alkupuolella on hieman enemmän kuvailua, koska olen lukemassa tällä hetkellä Vanhaa testamenttia ja menossa suunnilleen tämän luettelon kohdassa 4. Sen jälkeiset kohdat ovat hieman hatarammalla tietopohjalla, joka tietenkin muuttuu tultaessa Uuden testamentin puolelle.

1. Jumala on Luoja
Jumala on se, joka teki tämän kaiken. Kuitenkaan kaikki, mitä näemme, ei ole Jumalan tekemää; mukana on nyt myös ihmisten teot, sekä Jumalan tahdon mukaiset että vastaiset, eli synti. Koko luomakunta kertoo Luojastaan ja ihminen on erityisellä tavalla Jumalan kuva. Kuva ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan se on turmeltunut lankeemuksen kautta.

"Jumala on hän, joka loi tämän kaiken."

2. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala
Jumala valitsi Abrahamin ja antoi hänelle erityisen lupauksen. Tämä lupaus välittyi Iisakille ja lopulta Jaakobille. Tässä patriarkkojen ketjussa Jaakobin pojan Joosefin kautta kaksitoista Jaakobin poikaa perheineen tulivat Egyptiin ja kasvoivat suureksi kansaksi, Israelin kahdeksitoista heimoksi.

"Jumala on hän, joka antoi lupauksen Abrahamille ja jonka lupaus välittyi Iisakille ja Jaakobille."

3. Exoduksen Jumala
Kansaksi kasvaneet israelilaiset tulivat sorretuiksi Egyptissä, joten Jumala alkoi valmistaa poispääsyä. Mooses kasvoi faaraon hovissa, mutta oli israelilainen ja puolusti kansaansa. Tapettuaan egyptiläiset hän joutui maanpakoon, missä tapasi Jumalan palavassa pensaassa. Jumala ilmoitti nimekseen YHWH ja lähetti Mooseksen vapauttamaan israelilaisia. Seurasi vitsaukset ja lopulta kansa pääsi pois Egyptistä.

"Jumala on hän, joka vapautti Israelin Egyptin orjuudesta."
"YHWH on Jumala."

4. Siinain Herra
Israelin kansa vaelsi erämaassa ja tuli Siinain vuorelle, jossa Jumala teki liiton kansan kanssa. Hän lupasi olla heidän Jumalansa. Kansa puolestaan lupasi noudattaa Jumalan tahtoa, jonka hän ilmaisi erilaisissa laeissa, sekä palvella Jumalaa tabernaakkelissa. Jumala johdatti kansan luvattuun maahan.

"Jumala on hän, jonka kanssa Israel teki liiton Siinain vuorella."

5. Daavidin Herra
Kansa eli maassa ja vaati lopulta kuningasta. Herra antoi Saulin, jota seurasi Daavid, jota seurasi Salomo. Tabernaakkeli korvattiin temppelillä.

"Jumala on Daavidin Herra."

6. Profeettojen Jumala
Kansa ei noudattanut Jumalan lakia, vaan poikkesi siitä. Jumala lähetti profeettoja, jotka saarnasivat Jumalan lakia, tuomiota ynnä muuta.

7. Jeesus on Jumalan Poika
Tässä yhteydessä on syytä käydä läpi Jeesuksen elämänkaaren suuret ja tärkeimmät tapahtumat ennen kuin mennään yksityiskohtiin.

A. Ylösnousemus
Jeesus kuoli ristillä. Jumala herätti hänet kuitenkin kuolleista.

"Jumala on hän, joka herätti Jeesuksen kuolleista."

B. Jumalan Poika
Jeesus sanoi olevansa Jumalan Poika.

"Jeesuksen Isä on Jumala"

C. Jumalallinen toiminta
Jeesus täytti ennustukset luvatusta Messiaasta. Toiminnassaan hän toimi niin kuin Jumala toimii: Jeesus opetti kansaa lainsäätäjän tavoin, mutta Jumala on lainsäätäjä; hän paransi ihmisiä ja karkotti demoneita, mikä on Jumalan toimintaa; hän herätti ihmisiä kuolleista ja vain Jumala on elämän antaja.

"Jeesus Kristus on J/jumala."

D. Pyhä Henki
Jeesus lupasi ja antoi kirkolleen PYhän Hengen. Hän teki opetuslasten joukossa jumalallisia asioita.

"Pyhä Henki on J/jumala."

9. Pyhä Kolminaisuus
Jeesus opetti, että hänellä on Isä. Hän opetti myös, että hänen ja Isän välisessä "jumalallisessa perheessä" on mukana myös Pyhä Henki. Erityisesti hän osoitti pyhän Kolminaisuuden kasteessaan, kirkastusvuorella ja ylösnousemuksessaan.

"Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yksi Jumaluus/Jumala."

10. Alusta asti
Poika oli mukana luomisessa. Henki oli mukana luomisessa. Poika ja Henki olivat mukana kaikessa jumalallisessa toiminnassa, josta Vanha testamentti kertoo.

"Pyhä Kolminaisuus on teki kaikki Vanhassa testamentissa kuvatut jumalalliset teot. Isä toimi yhdessä Pojan ja Hengen kanssa yhtenä Jumaluutena. Vasta Pojan inkarnaatio opetti meidät tuntemaan Isän varsinaisella tavalla."

- -

Taustalla on jako kahteen Jumalan identifioimisen tapaan: nimellä ja toiminnan perusteella. Perusjako, joka ei kuitenkaan pidä absoluuttisesti paikkaansa, on se, että Jumala ilmoitti itsensä aluksi (halutessasi lue: Vanhassa testamentissa) tekojensa ja toimintojensa kautta, ja Hänet opittiin tuntemaan niiden kautta, kun taas inkarnaation kautta (halutessasi lue: Uudessa testamentissa) Hänet opitaan tuntemaan nimeltä: Jeesus Kristus on J/jumala ja on opettanut meidät tuntemaan Isän ja antanut meille Hengen; Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yksi kolmiyhteinen Jumaluus, pyhä Kolminaisuus. Oman vaikeutensa jakoon tulee tietenkin toiminnallisten nimien kautta. Lisäksi taustalla pyörinee ehkä osin tiedostamattomasti Dionysioksen teoria jumalallisista nimistä, josta kirjoitan ehkä joskus lisää, kun tunnen sitä paremmin.

Ehkäpä tämä on liian ylitsevuotavaa rippikouluun, kun teologian kandidaattikin joutuu päätänsä raapimaan.

Rukouskirja rippikouluun

Sain viime yönä mielestäni vallan mainion ajatuksen rippikouluun tai ylipäänsä hengelliseen elämään ja sen syventämiseen liittyen: oma rukouskirja. Sovellusajatus rippikouluun oli yöllä tätä pohtiessani se, että jokainen rippikoululainen saisi tyhjän kirjasen, mieluiten sellaisen ihan hienon, sekä punaisen ja mustan mustekynän. Punaisella kynällä kirjattaisiin rubriikit ja mustalla itse rukoustekstit ja vastaavat. Tästä kirjasta tulisi täysin henkilökohtainen rukouskirja oppilaalle.

Rukouskirja annettaisiin jo ihan opiskelun alkuvaiheessa. Rippikouluvuoden alussa olisi oppitunti jumalanpalveluksesta, jonka aikana jokainen oppilas kirjoittaisi jumalanpalveluksen kaavan ja muuttumattomat osat tuohon kirjaan, vaikka joka toiselle sivulle (oikeanpuoleisille sivuille), niin että voi tehdä lyijykynällä merkintöjä jumalanpalveluksen kulun merkityksestä (vasemmanpuoleisille sivuile). Toinen jumalanpalvelusoppitunti seuraavan jumalanpalveluskäynnin jälkeen keskittyisi hieman jo merkityksiin. Rippikoululaiset käyttäisivät tätä rukouskirjaa virsikirjan takana sijaitsevan kaavan sijasta tai sen kanssa.

Rukouskirjaa täytettäisiin sitä mukaa, kun edetään. Sinne kirjattaisiin Herran rukous ja Herran siunaus sekä uskontunnustukset, kun niitä käsitellään. Myös rippikoululeirillä mahdollisesti käytettävä hetkipalveluskaava voitaisiin kirjoittaa kirjaan, niin kukin voisi seurata omasta rukouskirjastaan palveluksen etenemistä. Rukouskirjaan voitaisiin kirjata myös jonkinlainen helppo psalttarijärjestys. Myös Lutherin käskyjen nelipunos voitaisiin merkitä rukouskirjaan.

Yksi oppitunti voisi olla seuraavanlainen: erilaisia rukouksia on ripoteltu ympäri luokkahuonetta. Oppilaat saavat kierrellä ympäri luokkahuonetta ja etsiä rukouksia ja kirjoittaa niitä rukouskirjaansa. Lopulta annetaan lupa tehdä rukouskirjasta täysin omannäköinen. Sitä voidaan "tuunata" ja oppilaat saavat itse kirjoittaa sinne omia rukouksiaan.

Henkilökohtainen rukouskirja tekisi messusta, hetkipalveluksesta ja jokapäiväisestä rukouksesta henkilökohtaista. Myös rukousten kirjoittaminen auttaa muistamaan niitä. Rukouskirjan sisällön suhteen vain mielikuvitus ja oikea oppi ovat rajana!

Tuoli

Perinteisestihän rippikouluissa on käytetty uskon tuolin mallia, jossa usko eli tuoli pysyy pystyssä neljän jalan varassa. Näitä ovat kristittyjen yhteys, Raamattu, ehtoollinen ja rukous. (Vrt. Ap. t. 2:42) Jalostin foorumilla mallia! Miten olisi seuraava:

Kuvittele selkänojallinen tuoli, joka lepää kalliolla. Tämä kallio on Kirkko, jonka päällä usko lepää - ilman Kirkkoa ei olisi uskoa, sillä armonvälineet ovat vain Kirkossa. Tuolilla on neljä jalkaa: kaste, rippi, ehtoollinen ja evankeliumi. Tuolin selkänoja on rukous. Tuolilla istuu Kristus itse (pimeässä pilvessä).

Välillä pitää antaa tradition hengittää...

Lähetyssaarna: Herra on meidän apumme

Huomisessa jumalanpalveluksessa on kaksi saarnaa. Ensimmäinen on saarna evankeliumin jälkeen, Orja, palvelija ja lapsi ja toisena on tämä lähetyssaarna. Lähetyssaarna pidetään siksi, että kyseisestä jumalanpalveluksesta lähetetään rippikoululaiset leirille, ja tämän vuoksi annetaan muutamia ohjeita sekä koko seurakunnalle (lähinnä rukouskehotus) että lapsille (kehotus ottaa asia vakavasti). Tähän liittyy myös erityinen lähetysrukous.

AURAN SEURAKUNTA
RAKKAUDEN LAKI, 7. sunnuntai helluntaista Herran vuonna 2008
LÄHETYSSAARNA 29.6.2008 sanajumalanpalveluksessa Auran kirkossa

Antifoni: “Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva.” (Antf.)

HERRA ON MEIDÄN APUMME
“HERRA on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva!” (Antf.) Tänään ensimmäinen rippikouluryhmä on kokoontunut kirkkoon. He lähtevät täältä, kotikirkosta, yli viikon kestävälle leirille. Lähes yhdeksän kuukautta kestänyt rippikoulu huipentuu leiriin ja pian sitä seuraavaan konfirmaatioon. Leirillä opiskellaan, mutta pidetään myös hauskaa. Luvassa on paljon tekemistä, mutta myös hiljaisuutta hartauksissa.

SEURAKUNTA! Tarvitaan teidän ahkeraa esirukoustanne, jotta rippikoululeiri onnistuisi. Minä pyydän, tuokaa rippikoululeirimme sen aikana joka päivä Isän eteen ja pyytäkää Hänen runsasta siunaustaan sille ja näille nuorille. Esirukous on valtava voima, ja jokaisella kristityllä on oikeus sitä käyttää. Jos Herra ei ole meidän apumme, kenen puoleen me kääntyisimme? Muistakaa siis meitä rukouksissanne.

RIPPIKOULULAISET! Me lähdemme nyt vähän yli viikon kestävään urakkaan, jonka aikana kuulette Jumalan suurista ihmetöistä. On Jumalan ja koko kirkon harras toive, että te kuuntelisitte sitä opetusta, jota saatte, ja että Jumalan armosta pysyisitte siinä uskossa, johon teidät on kastettu.

KOKO elämä on pitkä rippikoulu. Jokainen elämämme hetki opettaa meille jotain Jumalan loppumattomasta hyvyydestä. Herra on kansansa voima, apu ja turva ja Hän on sitä myös teille. Toivottavasti alkava leiri saa olla tuomassa teitä – ja meitä kaikkia - lähemmäksi Jumalaa.

RUKOILKAAMME:
Kaikkivaltias, taivaallinen Isä.
Me pyydämme:
siunaa rippikoululeiri ja kaikki sinne lähtevät rippikoululaiset.
Siunaa isoset ja ohjaajat, kaikki työntekijät.
Lähetä Pyhä Henkesi vahvistamaan uskoa,
ja herättämään usko niille, joilla se on hiipunut,
jotta me saisimme kaikki olla
Poikasi Jeesuksen Kristuksen yhteydessä
ja ylistää sinua alati,
kaikkivaltias Isä,
nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.

“HERRA on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva.” (Antf.) Veisaamme kaikki yhdessä virren 504. -

MUISTAKAA meitä rukouksissanne. Menkää Herran rauhassa.

Rippikoulu tulossa

Kuten eilisestä viestistä voitte päätellä, on rippikoulu tulossa kovaa vauhtia päälle! Sunnuntaina lähdemme sinne jumalanpalveluksesa (sanajumalanpalvelus, jonka toimitan). Pidän lopussa lisäksi ns. lähetyssaarnan, jolla lähetän lapset leirille ja pyydän (ennemminkin vaadin) seurakuntalaisia rukoilemaan heidän ja leirin puolesta. Yritän näin saada koko seurakuntaa huolehtimaan toisistaan ja ennen kaikkea nuoristaan.

Itse jumalanpalveluksessa en luultavasti toteuta mitään erikoista, paitsi ehkä laulan Herran siunauksen ja päivän rukouksen. No siinähän onkin aika paljon "spesiaalia jo".

Minulle on kirkkoherra asettanut seuraavat oppitunnit leirille pidettäväksi. Raamattu I-IV, Syntiinlankeemus, Jeesuksen opetukset, Jeesus Vapahtajamme, Pyhä Henki, Rukous, Symboliikka, Kirkkovuosi, Uskonelämän hoitaminen ja neljä tai viisi ns. oppimateriaalityöskentelyä. Oppimateriaalityöskentely tarkoittaa oppikirjan (Quo Vadis) ja Kirkon ilmasto-ohjelman tutkimista ja lukemista. Kyllä, luit aivan oikein: käytämme ilmasto-ohjelmaa yhtenä oppimateriaalina, olen sen juuri tänään monistanut kaikille; käytin ekologisesti kaksipuoleista monistusta.

Luultavasti Sanan ja rukouksen viikko, joka on tulossa, sekä mainitut oppitunnit valmisteluineen tuottavat myös jonkin verran materiaalia tänne blogiin. Erityisesti luulen, että kirjoitan yhden viestin perinteisistä liturgisista eleistä hetkipalveluksissa ja messussa. Vaan se on myöhemmin, nyt valmistelen leiriä ja menen sinne rauhassa! Rukoilkaa puolestamme!

Rippikoulun hartauselämä

Olemme tänä vuonna luopuneet Auran seurakunnassa leirikirkkovuodesta. Emme siis vietä joka päivä enää täyttä sanajumalanpalvelusta (tahi kuivaa messua), jossa käytäisiin tärkeimmät kirkkovuoden pyhät. Ennen käytiin käytännössä 1. adventti, joulu, pitkäperjantai, pääsiäinen, helluntai ja p. Kolminaisuuden päivä sekä ehkä juhannus, kirkastussunnuntai tai jokin muu. Viime vuonna Auran rippikoululeirillä vietimme lähes joka ilta iltahartautena kompletorion, mitä emme tee enää tänä vuonna. Hetkipalvelukset eivät kuitenkaan katoa rippikoulusta. Olemme nimittäin päättäneet, että kirkkovuoden kierrosta luovutaan ja tilalle laitetaan ad sextamit.

Ennen ryhmät toteuttivat jumalanpalveluksen. Oli suntio-, virsi-, rukous- ja muita ryhmiä. (Tarvasjoella käytimme muuten myös liturgiryhmää, joka vastasi jumalanpalveluksen suunnitelun johtamisesta ja itse jumalanpalveluksen etenemisestä. Se tuotti vaihtelevia kokemuksia. Ennen kaikkea ohjeistus pitää antaa hyvin! Liturgiryhmän käyttäminen vähensi mukavasti kyllä omia tehtäviäni. Voi meitä laiskoja!) Kaiken tämän sekamelskan jälkeen nyt meillä on hetkipalvelusta toteuttamassa vain yksi ryhmä, jonka ainoana tehtävänä on rukouksen laatiminen. Tässä keskipäivän rukoushetkessähän ei ole ollenkaan puhetta eikä evankeliumikantikumia. Odotan innolla, minkälainen se tulee olemaan.

Olen toistaiseksi suunnitellut niin, että ad sextameissamme olisi kaksi psalmia - hieman traditiosta poiketen, tiedän. Olisi joka päivän aiheeseen liittyvä psalmi (esim. 1. opinkappaletta käsittelevänä päivänä psalmi 8) ja tämän lisäksi tradition mukaan keskipäivän hetkiin (terssi, seksti, noona) kuuluva psalmi 119 - tai siis osia siitä. Psalmi 119:hän muodostaa keskipäivän hetkien rungon. Perinteisesti nimenomaan sitä on luettu, kussakin keskipäivän kolmesta hetkestä kolme osaa siitä. Vai olikohan se vain yksi? No, tämä pitää tarkistaa. Psalmi itsessään on alfabeettinen psalmi, joka jakaantuu 22 osaan, joten sen osittaminen on mielekästä. Jokainen osahan päätetään gloria patriin.

Ad sextamien lukukappaleena puolestaan toiminee Johanneksen evankeliumin egoeimit, eli "Minä olen" -lauselmat. Tiedän toki, ettei hetkipalveluksissa ole ollut perinteisesti tapana lukea evankeliumia, mutta olen tässä joutunut soveltamaan traditiota, jotta Raamatun - erityisesti evankeliumien - pleerooma tulisi jaettua rippikoululaisille. Ego eimi -lauselman jälkeen aion pitää hiljaisuuden. (Ja jos pohditte, psalmin ja lukukappaleen aikana istutaan, muuten luultavasti seisomme. Seisominenhan on rukouksen perusasento.)

Olemme rippikoulun hartauselämässä tehneet todellakin tällaisen muutoksen. Aamuhartauden - lyhyen sellaisen - pitää ensimmäisen oppitunnin pitäjä oppituntinsa alussa. Iltahartauksista en vielä tiedä, tosin ainakin Jeesus-päivänä se tulee luultavasti olemaan jonkinlainen jalkojenpesun, pääsiäisaterian ja pitkäperjantain yhdistelmä. Ehkä laulan Improperian l. Moitteet!