Päätin, että laitan käyntiin henkilökohtaisen projektin - johon viittasin jo aikaisemmin - tehdä koko kirkkovuodelle keskipäivän rukoushetkien kirjan. Se sisältäisi:
- ordinariumin
- psalmikierron (tällä hetkellä ajattelen psalmin 119 yhden viikon kiertoa, mikä tarkoittaisi n. 3 osaa ko. psalmista per päivä, tässä olen käyttänyt KR1992 käännöstä; olen myös ottanut jokaiselle kirjaimelle - kyseessähän on akrostinen alfabeettinen psalmi - psalmirukouksen LLPB:sta, jos joku tietää paremman (lue: latinalaisen) lähteen, saa kertoa, ja lisäksi jokaiselle päivälle kolmelle kirjaimelle yhteisen psalmirukouksen, tämä oli joku anglikaaninen lähde, muistelen)
- antifonit (feriaaliantifonit joka päivälle ja kirkkovuoden eri aikojen koko viikon kestävät antifonit ja suurten juhla-aikojen (oi-viikko, kärsimysviikko, suuri viikko, jne.) antifonit joka päivälle; tähän käytän tällä hetkellä sekä Antiphonale Romanumia 1912 sekä Breviarum Monasticumia muutamaa vuotta myöhemmältä)
- lukukappaleet (kovin lyhyet, näissäkin ajattelin kirkkovuoden kierron huomioida ja lähteenä lähinnä käyttää mainittuja kirjoja)
- responsoriot (näissä ajattelin käyttää aika pitkälti virsikirjassa jo olevia)
- rukoukset (en tiedä vielä, mistä otan; ehkä jatkan Antiphonale-linjaa)
Olen toistaiseksi kerännyt kaikki antifonit latinaksi Septuagesimaan saakka. Prosessi jatkunee keräämisellä ja tämän jälkeen pitää miettiä kääntämistä. En aio ainakaan toistaiseksi ottaa mukaan pyhimyspropriota, mikä aiheuttaa myös sen, että tietyt myös meillä kirkkovuodessa olevat pyhimysjuhlat jäävät pois (mm. joulun jälkeiset p. protomarttyyri Stefanoksen juhla ja viattomien lasten päivä).
Ja mukaan siis vain keskipäivä. Alustavasti olen kerännyt priman, tertiamin, sextamin, ja nonamin (taivutusmuodot huonoja) antifonit. Yllätyin siitä, että tosiaan keskipäivällä on vain yksi antifoni, eikä jokaiselle psalmi(nosa)lle omaansa. No toisaalta ihan ymmärrettävää. Nähdäkseni kuitenkin kunnia lausutaan jokaisen osan jälkeen. Nämä antifonithan ovat aivan samat kuin aamulla laudeksessa lausuttavat antifonit; aamulla on kolme psalmia, kantikum ja vielä psalmi, ja jokaiselle on oma antifoninsa. Näistä ensimmäisen psalmin antifoni tulee ad primamin antifoniksi ja niin edelleen, hypäten kantikumin antifoni ohi, eli ad nonamilla on laudeksen viidennen psalmin antifoni. Tämän vuoksi Antiphonalessa on lähes aina merkintä Ad laudes et per Horas, eli [materiaali] laudekseen ja pienille kanonisille tunneille.
Puhuen nyt Antiphonale Romanum 1912:n käytännöstä; keskipäivän hetkillähän on kirkkovuoden tavallisena aikana koko viikolle omat antifoninsa. Kuitenkin adventtiaikana ja tiettyjen juhlien (mm. loppiainen) oktaavien aikana käytetään koko viikon ajan samoja, juhla-aikaan kuuluvia antifoneja. Tämän vuoksi esimerkiksi adventin I viikon keskipäivän tunneilla - toki jokainen tunti erikseen - on koko viikon samat antifonit. Tilanne muuttuu oi-ajalla, t.s. 17.-23.12., jolloin joka arkipäivälle on erikseen antifonit. Antiphonalessa on annettu antifonit feriaalien mukaan eli Feria II:sta (maanantai) Feria V:hen asti. Ilmeisesti näitä käytetään sen mukaisesti, mikä päivä on, ei sen mukaan mones oi-päivä on menossa... Olen saattanut ymmärtää väärinkin.
Minä nyt laitan tähän Antiphonalesta otetut koko adventtiajan antifonit. Tietääkseni tässä on kaikki, mitä keskipäivällä adventtiaikana käytettäisiin. Ja muistakaatten, Ad primam ant. on aivan sama kuin Ad laudes ant 1., ja niin edelleen, kuten edellä on selitetty. (Ad laudes ant 4. toki puuttuu, em. syystä.)
ADVENTTIAJAN ANTIFONIT
I adventti
Ad primam ant. In illa die * stillabunt montes dicedinem, et colles fluent lac et mel, alleluia.
Ad tertiam ant. Jucundare * filia Sion, exsulta satis filia Jerusalem, alleluia.
Ad sextam ant. Ecce Dominus veniet, * et omnes sancti ejus cum eo: et erit in die illa lux magna, alleluia.
Ad nonam ant. Ecce veniet * Propheta magnus, et ipse renovabit Jerusalem, alleluia.
II adventti
Ad primam ant. Ecce in nubibus coeli * Dominus veniet, cum potestate magna, alleluia.
Ad tertiam ant. Urbs * fortitudinis nostrae Sion, Salvator ponetur in eamurus et antemurale: aperite portas, quia nobiscum Deus, alleluia.
Ad sextam ant. Ecce apparebit * Dominus, et non mentietur: si moram fecerit, exspecta eum quia veniet, et non tardabit, alleluia.
Ad nonam ant. Ecce Dominus noster * cum virtute veniet, ut illuminet oculos servorum suorum, alleluia.
III adventti
Ad primam ant. Veniet Dominus, * et non tardabit, ut illuminet abscondita tenebrarum, et manifestabit se ad omnes genter, alleluia.
Ad tertiam ant. Jerusalem gaude * gaudio magno, quia veniet tibi Salvator, alleluia.
Ad sextam ant. Dabo in Sion * salutem, et in Jerusalem gloriam meam, alleluia.
Ad nonam ant. Juste et pie vivamus, * exspectantes beatam spem, et adventum Domini.
Oi-päivien maanantai
Ad primam ant. Ecce veniet Dominus * princepts regumen terrae: beati qui parati sunt occurrere illi.
Ad tertiam ant. Dum venerit * Filius hominis, putas inveniet fidem super terram?
Ad sextam ant. Ecce jam venit * plenitudo temporis, in quo misit Deus Filium suum in terras.
Ad nonam ant. Egredietur Dominus * de loco sancto suo: veniet ut salvet populum suum.
Oi-päivien tiistai
Ad primam ant. Rorate coeli desuper, * et nubes pluant justum: aperiatur terra, et germinet Salvatorem.
Ad tertiam ant. Emitte Agnum, Domine, * dominatorem terrae, de petra deserti, ad montem filiae Sion.
Ad sextam ant. Ut cognoscamus, Domine, * in terra viam tuam, in omnibus gentibus salutare tuum.
Ad nonam ant. Lex per Moysen data est, * gratia et veritas per Jesum Christum facta est.
Oi-päivien keskiviikko
Ad primam ant. Prophetae praedicaverunt * nasci Salvatorem de Virgine Maria.
Ad tertiam ant. Spiritus * Domini super me, evangelizare pauperibus misit me.
Ad sextam ant. Propter Sion * non tacebo donec egrediatur ut splendor justus ejus.
Ad nonam ant. Annuntiate * populis, et dicite: Ecce Deus Salvator noster veniet.
Oi-päivien torstai
Ad primam ant. De Sion * veniet Dominus omnipotens, ut salvum faciat populum suum.
Ad tertiam ant. Convertere Domine * aliquantulum, et ne tardes venire ad servos tuos.
Ad sextam ant. De Sion * veniet, qui regnaturus est Dominus, Emmanuel magnum nomen ejus.
Ad nonam ant. Dominus * legifer noter, Dominus Rex noster, ipse veniet, et salvabit nost.
Oi-päivien perjantai
Ad primam ant. Constantes estote, * videbitis axulium Domini super vos.
Ad tertiam ant. Ad te Domine * levavi animam meam: veni, et eripe me Domine, ad te confugi.
Ad sextam ant. Veni Domine, * et noli tardare: relaxa facinora plebi tuae Israel.
Ad nonam ant. Ego autem * ad Dominum aspiciam, et exspectabo Deum Salvatorem meum.
Oi-päivien lauantai
Mikäli oi-päivä sattuu lauantaille - mikä tarkoittaa sitä, että jouluaatto on IV adventti - tällaisena lauantaina käytetään jouluaaton alle jäävän IV adventin antifoneja, eli:
IV adventti
Ad primam ant. Canite tuba * in Sion, quia prope est dies Domini: ecce veniet ad salvandum nos, alleluia, alleluia.
Ad tertiam ant. Ecce veniet * desideratus cunctis gentibus: et replebitur gloria domus Domini, alleluia.
Ad sextam ant. Erunt prava * in directa, et aspera in vias planas: veni Domine et noli tardare, alleluia.
Ad nonam ant. Omnipotens * sermo tuus Domine a regalibus sedibus veniet, alleluia.
LÄHDE: Antiphonale Romanum 1912.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hetkipalvelus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hetkipalvelus. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
perjantai 11. syyskuuta 2009
Uusia rukoushetkiä Kappelissa
Kävin juuri Kappelissa ja huomasin, että siellä on muutamia uusia rukoushetkiä mp3-muodossa, joita en ole ennemmin huomannut. Näitä ovat mm. aamurukous ja iltarukous, valon rukous kompletorioon yhdistettynä ja kompletorio. Erityisesti suosittelen tutustumaan tuohon toiseksi viimeiseksi mainittuun. Lucernariumin ordinarium-osat ovat erilaisia kuin muiden hetkipalvelusten. Suosittelen lämpimästi!
keskiviikko 8. huhtikuuta 2009
Triduumin liturgista aineistoa: Tenebrae
Keskustelin erään viestin kommenteissa Sampan kanssa kiirastorstain kynttilöiden sammuttamisrituaalista. Satuin törmäämään täällä lyhyeen tekstiin, joka kuvaa riittiä, joka on yhdistetty kynttilöiden sammuttamiseen. Tapa ei ole aivan vastaava kuin meillä vallitseva. Tämä ei ole myöskään Novus Ordosta, vaan edeltänyttä roomalaista riitusta.
Tämä koskee siis keskiviikosta alkaen jokaista tenebraeta. Tenebrae on siis matutinan ja laudeksen yhtymä, joka antisipoidaan edelliselle illalle. Siihen kuuluu matutinan tapaan kolme nocturnia, joita seuraa laudes (huomaa, ilman hallelujaa ja doksologiaa). Sitä mukaa, kun kolmen nocturnin ja laudeksen psalmien lukeminen etenee, kynttilä sammutetaan aina psalmin lopussa, kunnes jäljellä on vain ja ainoastaan Kristuksen kynttilä. Kirkko siis tulee yhä pimeämmäksi palveluksen edetessä. Tästä palveluksen nimi: tenebrae, pimeys.
Tenebrae näyttää jääneen Novus Ordossa pois käytöstä tällaisenaan, kun hetkien antisipointi kiellettiin. En tiedä, mitä mieltä olisin tästä; tämä tuntuisi kohdalta, jolloin mielelläni pitäisin antisipoinnin.
Hieman epäselvää oli minulle, koskeeko tenebrae jokaista hiljaisen viikon päivää. Luultavasti koskee; eli antisipoiden, se toteutetaan ensimmäisen kerran palmusunnuntain iltana.
Riittiin liittyy kiinnostava jatko. Edelleen lainaten NLM:sta:
Eli kun ollaan laudeksen Benedictuksessa, alttarikynttilät (6) ja kaikki kirkon valot sammutetaan. Tuossa kolmiossa ollut Kristus-kynttilä tuodaan alttarille, lasketaan alttarin taakse - jota seuraa älämölön tuottaminen - ja nostetaan jälleen näkyviin, merkiksi ylösnousemuksen toivosta.
Tässä on siis kyse hetkipalveluksesta, ei messusta. Näin olen ymmärtänyt.
This Office is accompanied by a special ceremony, which has made it one of the most beloved of the Christian faithful. On the altar stands the Cross, veiled on the first two days, unveiled on Holy Saturday, after the Mass of the Presanctified. On either side of the Cross stand the six candles normally present for all solemn rites. In the sanctuary, on the Epistle side, stands a triangular candlestick, called a “hearse” in English, with fifteen candles; these represent Christ, Mary Magdalene, Mary, the wife of Cleophas, and the twelve Apostles. At the end of each psalm, a candle is extinguished on the hearse, going from bottom to top; this represents the Apostles and disciples abandoning the Savior as He goes forth to His Passion. As there are fourteen psalms, the candle at the top remains lit, representing Christ, the Light of the World, Who even in His death is not extinguished.
Tämä koskee siis keskiviikosta alkaen jokaista tenebraeta. Tenebrae on siis matutinan ja laudeksen yhtymä, joka antisipoidaan edelliselle illalle. Siihen kuuluu matutinan tapaan kolme nocturnia, joita seuraa laudes (huomaa, ilman hallelujaa ja doksologiaa). Sitä mukaa, kun kolmen nocturnin ja laudeksen psalmien lukeminen etenee, kynttilä sammutetaan aina psalmin lopussa, kunnes jäljellä on vain ja ainoastaan Kristuksen kynttilä. Kirkko siis tulee yhä pimeämmäksi palveluksen edetessä. Tästä palveluksen nimi: tenebrae, pimeys.
Tenebrae näyttää jääneen Novus Ordossa pois käytöstä tällaisenaan, kun hetkien antisipointi kiellettiin. En tiedä, mitä mieltä olisin tästä; tämä tuntuisi kohdalta, jolloin mielelläni pitäisin antisipoinnin.
Hieman epäselvää oli minulle, koskeeko tenebrae jokaista hiljaisen viikon päivää. Luultavasti koskee; eli antisipoiden, se toteutetaan ensimmäisen kerran palmusunnuntain iltana.
Riittiin liittyy kiinnostava jatko. Edelleen lainaten NLM:sta:
At the last six verses of the Benedictus, the candles on the altar, and all of the other lights of the church are extinguished. Then, the last remaining candle on the hearse is placed upon the altar, to represent the Passion and sacrificial death of Christ; finally, it is hidden behind the altar, to represent His Burial. When the celebrant has said the prayer Respice, after a brief pause, everyone beats on the choir stalls and seats, to create a “din and crash”, as the rubric of the Breviary says, representing the earthquake and other phenomena of the Creation, in terror and confusion at the death of the Creator. The rite ends however, with a sign of the Church’s faith in the Resurrection; the candle is taken from behind the altar, and shown to all, who immediately cease beating the choir stalls and pews, and leave the church in silence.
Eli kun ollaan laudeksen Benedictuksessa, alttarikynttilät (6) ja kaikki kirkon valot sammutetaan. Tuossa kolmiossa ollut Kristus-kynttilä tuodaan alttarille, lasketaan alttarin taakse - jota seuraa älämölön tuottaminen - ja nostetaan jälleen näkyviin, merkiksi ylösnousemuksen toivosta.
Tässä on siis kyse hetkipalveluksesta, ei messusta. Näin olen ymmärtänyt.
keskiviikko 17. joulukuuta 2008
Oi-antifonien aika
Muistakaa, että 17.-23.12. on oi-antifonien aika! Niitä käytetään Magnificatin antifoneina, mutta ei varmasti tee pahaa käyttää vaikkapa Veni veni Emmanuel -laulua kuoron laulamana tai sen suomenkielistä käännöstä, virttä 766 Saavu jo, Immanuel vaikka jumalanpalveluksessa tai rukoushetkessä.
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja V
Löysin netistä gregoriaanisen sävelmän sekä kuvana että laulettuna näihin Oi-antifoneihin. Nämä ovat dominikaanisesta antifonaariosta. Linkit alla.
O Sapientia
O Adonai
O Radix Jesse
O Clavis David
O Oriens
O Rex Gentium
O Emmanuel
O Sapientia
O Adonai
O Radix Jesse
O Clavis David
O Oriens
O Rex Gentium
O Emmanuel
lauantai 6. joulukuuta 2008
Vaikeneeko halleluja adventinaikana?
Satuin puhumaan erään roomalaiskatolisen veljen kanssa, joka sanoi, että heillä halleluja ei vaikene adventin aikana. Adventtiaikaa ei lasketa varsinaisesti paastonajaksi, sillä pienen paaston luonne ei ole kirkkovuodellinen t.s. liturginen, vaan enemmän henkilökohtaiseen rukouselämään liittyvä.
Ortodoksien tavasta paastonajan aiheuttamista liturgisista muutoksista en tiedä. Heillä on kuitenkin kolme suurempaa paastoa vuodessa, jotka ovat tietääkseni vallan liturgisia. Tähän pitäisi tutustua tarkemmin.
Suomalaisessa riituksessa on kaksi vallitsevaa tapaa hallelujan vaikenemisen suhteen. Toinen joukko sanoo, että halleluja ei vaikene, kun taas toiset sanovat, että vaikenee. Riituksessamme sekä suuren että pienen paaston liturginen väri on kyllä sama.
Näkökulma evankeliumikirjan kautta
Jumalanpalveluksessa ennen evankeliumia voidaan lukea tai laulaa hallelujasäe. Halleluja vaikenee suuren paaston aikana tuhkakeskiviikosta alkaen, jonka jälkeen hallelujasäkeen tilalla - samaa asiaa toimittaen - on psalmilause. Hauskana yksityiskohtana on mainittava, ettei psalmilause ole aina psalmista (ainakaan Invocavit-sunnuntain osalta).
Tätä muutosta ei kuitenkaan tapahdu adventtiajalla. Kaikkien adventtisunnuntaiden kohdalle on merkitty yksiselitteisesti hallelujasäe ja psalmilause kuuluu vain suureen paastoon. Tämän perusteella voitaisiin perustella, että adventtiajalla ei tosiaan suomalaisessa riituksessa halleluja vaikene, vaan jatkuu.
Toisaalta, se että jotain tapahtuu sunnuntaina, ei välttämättä ole osoitus siitä, että sama tapahtuisi viikonpäivinä. Eihän paastokaan varsinaisesti koskaan kosketa sunnuntaita. Tämä selittää myös sen, miksi suuren paaston alusta sen loppuun, pääsiäiseen, on oikeasti 46 eikä 40 päivää. Paasto kestää 40 päivää, mutta sen keskeyttää kuusi kertaa sunnuntai, jolloin ei paastota.
Voidaan siis tehdä kompromissi hallelujan vaikenemisen suhteen niin, että toisaalta pienen paaston paastoluonne tulee näkyviin ja että toisaalta suuri paasto erottuu pienestä paastosta myös liturgisesti. Yksi vaihtoehto tähän on se, että halleluja kaikuu Herran päivänä (käytännössä lauantain vesperistä sunnuntain kompletorioon), mutta muina viikon päivinä se vaikenee.
Vaikutus hetkipalvelukseen
Kaikissa hetkipalveluksissa hallelujan vaikeneminen vaikuttaa johdantoon.
E: Herra, avaa minun huuleni.
S: Niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
E: Jumala, ole armollinen, pelasta minut.
S: Riennä avukseni, Herra.
E: Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
S: Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Tässä kohden olisi normaalisti S: Halleluja!, mutta sen vaietessa seurakunta laulaa S: Ylistys sinulle Kristus, kunnian kuningas!
Laudeksessa, vesperissä ja kompletoriossa, joissa on Ylistys-osa, hallelujan vaikenemine vaikuttaa myös niihin. Esilaulajan laulamaan Kiittäkäämme Herraa! lauseeseen ei vastata enää Jumalalle kiitos! Halleluja! vaan Jumalalle kiitos! Aamen. Aamen. Näin ollen Ylistys-osa muuttuukin oikeastaan pelkästään Kiitos-osaksi, kun kohdassa ei ole enää ylistystä vaan kiitosta. (Halleluja tarkoittaa: Ylistäkää Herraa!) Ylistys-, tai siis kiitos-osa jää kokonaan pois vain kolmen päivän aikana: kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja hiljaisena lauantaina.
Vaikeneeko halleluja siis adventtiajalla?
Esitän nyt omana kantanani sen, että adventtiaikana halleluja vaikenee hetkipalveluksessa viikonpäivinä, mutta ei Herran päivänä eli seuraavien palvelusten aikana: lauantai-illan vesper ja kompletorio, sunnuntaiyön matutina, aamun laudes, keskipäivän hetket ja illan vesper ja kompletorio.
Kappelista löydät sekä adventin vesperin, jossa on halleluja - niin kuin tuleekin - että adventtiajan vesperin, jossa ei ole hallelujaa.
Ortodoksien tavasta paastonajan aiheuttamista liturgisista muutoksista en tiedä. Heillä on kuitenkin kolme suurempaa paastoa vuodessa, jotka ovat tietääkseni vallan liturgisia. Tähän pitäisi tutustua tarkemmin.
Suomalaisessa riituksessa on kaksi vallitsevaa tapaa hallelujan vaikenemisen suhteen. Toinen joukko sanoo, että halleluja ei vaikene, kun taas toiset sanovat, että vaikenee. Riituksessamme sekä suuren että pienen paaston liturginen väri on kyllä sama.
Näkökulma evankeliumikirjan kautta
Jumalanpalveluksessa ennen evankeliumia voidaan lukea tai laulaa hallelujasäe. Halleluja vaikenee suuren paaston aikana tuhkakeskiviikosta alkaen, jonka jälkeen hallelujasäkeen tilalla - samaa asiaa toimittaen - on psalmilause. Hauskana yksityiskohtana on mainittava, ettei psalmilause ole aina psalmista (ainakaan Invocavit-sunnuntain osalta).
Tätä muutosta ei kuitenkaan tapahdu adventtiajalla. Kaikkien adventtisunnuntaiden kohdalle on merkitty yksiselitteisesti hallelujasäe ja psalmilause kuuluu vain suureen paastoon. Tämän perusteella voitaisiin perustella, että adventtiajalla ei tosiaan suomalaisessa riituksessa halleluja vaikene, vaan jatkuu.
Toisaalta, se että jotain tapahtuu sunnuntaina, ei välttämättä ole osoitus siitä, että sama tapahtuisi viikonpäivinä. Eihän paastokaan varsinaisesti koskaan kosketa sunnuntaita. Tämä selittää myös sen, miksi suuren paaston alusta sen loppuun, pääsiäiseen, on oikeasti 46 eikä 40 päivää. Paasto kestää 40 päivää, mutta sen keskeyttää kuusi kertaa sunnuntai, jolloin ei paastota.
Voidaan siis tehdä kompromissi hallelujan vaikenemisen suhteen niin, että toisaalta pienen paaston paastoluonne tulee näkyviin ja että toisaalta suuri paasto erottuu pienestä paastosta myös liturgisesti. Yksi vaihtoehto tähän on se, että halleluja kaikuu Herran päivänä (käytännössä lauantain vesperistä sunnuntain kompletorioon), mutta muina viikon päivinä se vaikenee.
Vaikutus hetkipalvelukseen
Kaikissa hetkipalveluksissa hallelujan vaikeneminen vaikuttaa johdantoon.
E: Herra, avaa minun huuleni.
S: Niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
E: Jumala, ole armollinen, pelasta minut.
S: Riennä avukseni, Herra.
E: Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
S: Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Tässä kohden olisi normaalisti S: Halleluja!, mutta sen vaietessa seurakunta laulaa S: Ylistys sinulle Kristus, kunnian kuningas!
Laudeksessa, vesperissä ja kompletoriossa, joissa on Ylistys-osa, hallelujan vaikenemine vaikuttaa myös niihin. Esilaulajan laulamaan Kiittäkäämme Herraa! lauseeseen ei vastata enää Jumalalle kiitos! Halleluja! vaan Jumalalle kiitos! Aamen. Aamen. Näin ollen Ylistys-osa muuttuukin oikeastaan pelkästään Kiitos-osaksi, kun kohdassa ei ole enää ylistystä vaan kiitosta. (Halleluja tarkoittaa: Ylistäkää Herraa!) Ylistys-, tai siis kiitos-osa jää kokonaan pois vain kolmen päivän aikana: kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja hiljaisena lauantaina.
Vaikeneeko halleluja siis adventtiajalla?
Esitän nyt omana kantanani sen, että adventtiaikana halleluja vaikenee hetkipalveluksessa viikonpäivinä, mutta ei Herran päivänä eli seuraavien palvelusten aikana: lauantai-illan vesper ja kompletorio, sunnuntaiyön matutina, aamun laudes, keskipäivän hetket ja illan vesper ja kompletorio.
Kappelista löydät sekä adventin vesperin, jossa on halleluja - niin kuin tuleekin - että adventtiajan vesperin, jossa ei ole hallelujaa.
perjantai 5. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja IV
Katolinen tiedotuskeskus on julkaisemassaan suomenkielisessä adventtiajan hetkipalveluskirjassa suomentanut Oi-antifonit seuraavalla tavalla:
17.12. Oi Viisaus
Oi Viisaus, sinä lähdit Korkeimman suusta,
sinä ulotut maan äärestä toiseen
ja ohjaat kaiken hyvin.
Tule ja opeta meille viisauden tie.
18.12. Oi Adonai
Oi Adonai, Israelin Herra ja hallitsija,
sinä ilmestyit Moosekselle palavassa pensaassa
ja annoit hänelle lain Siinailla.
Tule pelastamaan meidät väkevällä kädelläsi.
19.12. Oi Iisain juurivesa
Oi Iisain juurivesa, sinä kohoat merkkinä kansoille,
sinun edessäsi kuninkaat mykistyvät,
ja kansat kumartavat sinua.
Tule vapauttamaan meidät, älä viivy.
20.12. Oi Daavidin avain
Oi Daavidin avain, Israelin valtikka,
sinä avaat, eikä kukaan sulje,
ja suljet, eikä kukaan avaa.
Tule päästämään vangitut kahleista,
ne, jotka elävät pimeydessä ja kuoleman varjossa.
21.12. Oi Aamunkoitto
Oi Aamunkoitto, ikuisen valon sädehtivä kirkaus
ja vanhurskauden aurinko:
tule valaisemaan pimeydessä ja kuoleman varjossa elävät.
22.12. Oi kansojen Kuningas
Oi kansojen Kuningas, kansakuntien toivo,
kulmakivi, joka teet kaiken yhdeksi:
tule ja pelasta ihminen, jonka muovasit maan tomusta.
23.12. Oi Immanuel
Oi Immanuel, kuninkaamme ja tuomarimme,
kansojen toivo ja pelastus:
tule pelastamaan meidät, Herra, meidän Jumalamme.
17.12. Oi Viisaus
Oi Viisaus, sinä lähdit Korkeimman suusta,
sinä ulotut maan äärestä toiseen
ja ohjaat kaiken hyvin.
Tule ja opeta meille viisauden tie.
18.12. Oi Adonai
Oi Adonai, Israelin Herra ja hallitsija,
sinä ilmestyit Moosekselle palavassa pensaassa
ja annoit hänelle lain Siinailla.
Tule pelastamaan meidät väkevällä kädelläsi.
19.12. Oi Iisain juurivesa
Oi Iisain juurivesa, sinä kohoat merkkinä kansoille,
sinun edessäsi kuninkaat mykistyvät,
ja kansat kumartavat sinua.
Tule vapauttamaan meidät, älä viivy.
20.12. Oi Daavidin avain
Oi Daavidin avain, Israelin valtikka,
sinä avaat, eikä kukaan sulje,
ja suljet, eikä kukaan avaa.
Tule päästämään vangitut kahleista,
ne, jotka elävät pimeydessä ja kuoleman varjossa.
21.12. Oi Aamunkoitto
Oi Aamunkoitto, ikuisen valon sädehtivä kirkaus
ja vanhurskauden aurinko:
tule valaisemaan pimeydessä ja kuoleman varjossa elävät.
22.12. Oi kansojen Kuningas
Oi kansojen Kuningas, kansakuntien toivo,
kulmakivi, joka teet kaiken yhdeksi:
tule ja pelasta ihminen, jonka muovasit maan tomusta.
23.12. Oi Immanuel
Oi Immanuel, kuninkaamme ja tuomarimme,
kansojen toivo ja pelastus:
tule pelastamaan meidät, Herra, meidän Jumalamme.
torstai 4. joulukuuta 2008
Praktikum-kompletorio
Vietin tänään II praktikumissa kompletorion. Löydät kompletorion ordon täältä. Mukana oli "avustava seurakuntalainen" ja "avustava pappi". Rukoushetki toimitettiin seurakunnan takaosasta, t.s. seurakunta oli toimittajien edessä kaikkien ollessa versus Deum kohti alttaria. En ole käsiohjelmaan (ks. linkki yllä) kirjoittanut tehtävänjakoa, enkä muutamia muita juttuja. Ne ovat tässä:
1. Valon hymnin aikana seurakuntalainen sytyttää kynttilät ja tuo liekin apupöydälle.
2. Johdanto oli rukoushetken johtajalla l. minulla.
3. Synnintunnustus ja -päästö olivat avustavalla papilla.
4. Avustava pappi johdatti psalmiin ja luki psalmirukouksen.
5. Avustava seurakuntalainen luki lukukappaleen.
6. Rukoushetken johtajana johdin responsorion ja pidin puheen.
7. Tässä kohtaa siirsin suitsuketta aikaisemmin sytytettyyn hiileen ja aloitin Nunc dimittiksen, ja tein sen ristinmerkin käsisuitsutusastialla.
8. Avustava pappi johti rukousosion kokonaisuudessaan ylistykseen asti.
9. Rukoushetken johtaja toimitti siunauksen.
Praktikumin ohjaaja viittasi käydyssä palautteessa tähän artikkeliin. Alla rukoushetkessä pitämäni puhe.
LUKUKAPPALE: Jes. 63: 15-16
Katso taivaastasi, katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi! Missä viipyy sinun tulinen intosi, missä ovat voimatekosi? Missä on sinun palava säälisi? Älä kiellä meiltä rakkauttasi! Olethan sinä meidän isämme. Ei Abraham meistä mitään tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi.
KOMPLETORION RESPONSORIO
PUHE
Niin, katso alas, Jumala! Missä sinä viivyt? Missä viipyy sinun tulinen intosi? Missä ovat voimatekosi? Minä odotan ja kaipaan sinua, Jumalani, minä odotan sinun tulemistasi. Kerran sinä, Herra, ratsastit kaupunkiin aasilla. Miksi et enää tee ihmeitäsi? Miksi et näytä voimaasi? Miksi et jo astu alas taivaasta pelastamaan meitä?
Nämä ovat meidän kaipuumme sanat. Me odotamme Herramme tulemista. Herra, armahda -huutojen lomasta me odotamme saapuvan seimen lasta. Herra katsoi alas. Hän loi katseensa vähäiseen palvelijattareensa, josta tuli meidän Herramme Äiti. Katsokaa alttarin vasemmalla puolella olevaa ikkunamaalausta. Siellä tähti loistaa, osoittaen paikkaa, jossa Jumala syntyisi ihmiseksi. Siellä äiti Maria pitelee sylissään poikaansa.
Ei mene pitkään. Noin puolen vuoden kuluttua samojen hoosianna-huutojen lakattua me ristiinnaulitsemme Herramme ja Jumalamme. Nähkää alttariin oikealla puolella oleva ikkunamaalaus. Hän, meidän ikuinen Lunastajamme, on ristillä, hän kuolee meidän puolestamme, jotta meillä olisi rauha. Jumala ei kieltänyt meiltä rakkauttaan, vaan antoi ainoan Poikansa.
Me odotamme sitä, mikä on jo tapahtunut ja mikä tapahtuu uudelleen salatulla tavalla meidän sydämissämme. Jumala katsoi alas taivaastaan ja sääli meitä. Hän antoi meille kaiken, jotta me voisimme katsoa Häneen. Nyt me vielä näemme kaipuumme silmillä, mutta toivoa on, että me saamme vielä, niin kuin Simeon, todella nähdä.
1. Valon hymnin aikana seurakuntalainen sytyttää kynttilät ja tuo liekin apupöydälle.
2. Johdanto oli rukoushetken johtajalla l. minulla.
3. Synnintunnustus ja -päästö olivat avustavalla papilla.
4. Avustava pappi johdatti psalmiin ja luki psalmirukouksen.
5. Avustava seurakuntalainen luki lukukappaleen.
6. Rukoushetken johtajana johdin responsorion ja pidin puheen.
7. Tässä kohtaa siirsin suitsuketta aikaisemmin sytytettyyn hiileen ja aloitin Nunc dimittiksen, ja tein sen ristinmerkin käsisuitsutusastialla.
8. Avustava pappi johti rukousosion kokonaisuudessaan ylistykseen asti.
9. Rukoushetken johtaja toimitti siunauksen.
Praktikumin ohjaaja viittasi käydyssä palautteessa tähän artikkeliin. Alla rukoushetkessä pitämäni puhe.
LUKUKAPPALE: Jes. 63: 15-16
Katso taivaastasi, katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi! Missä viipyy sinun tulinen intosi, missä ovat voimatekosi? Missä on sinun palava säälisi? Älä kiellä meiltä rakkauttasi! Olethan sinä meidän isämme. Ei Abraham meistä mitään tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi.
KOMPLETORION RESPONSORIO
PUHE
Niin, katso alas, Jumala! Missä sinä viivyt? Missä viipyy sinun tulinen intosi? Missä ovat voimatekosi? Minä odotan ja kaipaan sinua, Jumalani, minä odotan sinun tulemistasi. Kerran sinä, Herra, ratsastit kaupunkiin aasilla. Miksi et enää tee ihmeitäsi? Miksi et näytä voimaasi? Miksi et jo astu alas taivaasta pelastamaan meitä?
Nämä ovat meidän kaipuumme sanat. Me odotamme Herramme tulemista. Herra, armahda -huutojen lomasta me odotamme saapuvan seimen lasta. Herra katsoi alas. Hän loi katseensa vähäiseen palvelijattareensa, josta tuli meidän Herramme Äiti. Katsokaa alttarin vasemmalla puolella olevaa ikkunamaalausta. Siellä tähti loistaa, osoittaen paikkaa, jossa Jumala syntyisi ihmiseksi. Siellä äiti Maria pitelee sylissään poikaansa.
Ei mene pitkään. Noin puolen vuoden kuluttua samojen hoosianna-huutojen lakattua me ristiinnaulitsemme Herramme ja Jumalamme. Nähkää alttariin oikealla puolella oleva ikkunamaalaus. Hän, meidän ikuinen Lunastajamme, on ristillä, hän kuolee meidän puolestamme, jotta meillä olisi rauha. Jumala ei kieltänyt meiltä rakkauttaan, vaan antoi ainoan Poikansa.
Me odotamme sitä, mikä on jo tapahtunut ja mikä tapahtuu uudelleen salatulla tavalla meidän sydämissämme. Jumala katsoi alas taivaastaan ja sääli meitä. Hän antoi meille kaiken, jotta me voisimme katsoa Häneen. Nyt me vielä näemme kaipuumme silmillä, mutta toivoa on, että me saamme vielä, niin kuin Simeon, todella nähdä.
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja III
Suomen evl. kirkon jumalanpalveluselämän sivuilta löytyy Odotus ja toivo -niminen jumalanpalvelus, jossa Oi-antifonit on suomennettu lähes kaikki. Koko jumalanpalvelus on rakennettu raamatuntekstien ja oi-antifonien varaan. Niitä käytetään jumalanpalveluksessa kuitenkin "väärässä" järjestyksessä.
17.12. Oi Viisaus
Oi Viisaus, joka lähdit Korkeimman suusta,
joka ulotut maan äärestä toiseen
ja johdat kaikkea väkevällä ja lempeällä kädelläsi.
Tule ja opeta meille viisauden tie.
18.12. Oi Herra
Oi Herra, Israelin kansan Jumala,
joka ilmestyit Moosekselle palavan pensaan liekeissä
ja annoit hänelle lain Siinailla.
Tule ja pelasta meidät kohotetun kätesi voimalla.
19.12. Oi Iisain juurivesa (puuttuu luterilaisesta versiosta)
20.12. Oi Daavidin Avain
Oi Daavidin Avain ja Israelin kansan valtikka,
joka avaat, eikä kukaan sulje,
joka suljet, eikä kukaan avaa.
Tule ja päästä sidotut vankeudesta,
pimeydessä ja kuoleman varjon maassa elävät synkeydestä.
21.12. Oi Aamunkoitto
Oi aamun koitto, ikuisen valon loiste
ja vanhurskauden aurinko,
tule ja valaise pimeydessä
ja kuoleman varjossa elävät.
22.12. Oi Kansojen Kuningas
Oi kansojen Kuningas ja niiden odotus ja kaipaus,
kulmakivi, joka teet molemmat yhdeksi.
Tule ja pelasta ihminen, jonka teit maan tomusta.
Tule ja pelasta meidät.
23.12. Oi Immanuel (puuttuu luterilaisesta versiosta)
17.12. Oi Viisaus
Oi Viisaus, joka lähdit Korkeimman suusta,
joka ulotut maan äärestä toiseen
ja johdat kaikkea väkevällä ja lempeällä kädelläsi.
Tule ja opeta meille viisauden tie.
18.12. Oi Herra
Oi Herra, Israelin kansan Jumala,
joka ilmestyit Moosekselle palavan pensaan liekeissä
ja annoit hänelle lain Siinailla.
Tule ja pelasta meidät kohotetun kätesi voimalla.
19.12. Oi Iisain juurivesa (puuttuu luterilaisesta versiosta)
20.12. Oi Daavidin Avain
Oi Daavidin Avain ja Israelin kansan valtikka,
joka avaat, eikä kukaan sulje,
joka suljet, eikä kukaan avaa.
Tule ja päästä sidotut vankeudesta,
pimeydessä ja kuoleman varjon maassa elävät synkeydestä.
21.12. Oi Aamunkoitto
Oi aamun koitto, ikuisen valon loiste
ja vanhurskauden aurinko,
tule ja valaise pimeydessä
ja kuoleman varjossa elävät.
22.12. Oi Kansojen Kuningas
Oi kansojen Kuningas ja niiden odotus ja kaipaus,
kulmakivi, joka teet molemmat yhdeksi.
Tule ja pelasta ihminen, jonka teit maan tomusta.
Tule ja pelasta meidät.
23.12. Oi Immanuel (puuttuu luterilaisesta versiosta)
maanantai 1. joulukuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja II
Oi-antifoneista - joita käsittelin eilen - on tehty myös laulu. Vaikka itse antifonit ovat yhdeksänneltä vuosisadalta, on laulun alkuperä osoitettu vuoteen 1710, jolloin se ilmestyi ensimmäisen kerran. Laulussa viimeinen antifoni on siirretty ensimmäiseksi. Laulu tunnetaankin tästä syystä juuri nimellä "Veni veni Emmanuel". Englanniksi käännettynä se on suosittu adventtiajan laulu "O Come, O Come, Emmanuel".
On epäselvää, onko virsikirjassamme oleva laulu "Oi saavu jo, Immanuel" (VK 756) tehty itse Oi-antifonien pohjalta vai "Veni veni Emmanuel" -laulun pohjalta. Laulu on kuitenkin "Veni veni Emmanuel"in muotoinen kertosäkeiseltä osaltaan sekä säejärjestykseltään (eli antifonien suhteen viimeinen säe on ensimmäisenä). Antifonit suomensi ensimmäisen kerran Mikael Agricola 1544 ja Niilo Rauhala on suomentanut ne uudelleen 1995.
Virsikirjassa oleva sävelmä on merkitty "Keskiajalta/Saksassa 1539". Vaikka virsikirjassa oleva sävelmä ei ole sama kuin laulussa "Veni veni Emmanuel", on teksti rytmiltään sellainen, että se voidaan suoraan siirtää tuohon autenttiseen sävelmään. Tuo "autenttinen sävelmä" jota latinaksi laulettuna "Veni veni Emmanuel"issa käytetään on peräisin fransiskaaninunnilta 15. vuosisadalta, hautajaishymnistä Libera me.
Veni veni Emmanuel
Veni veni, Emmanuel
captivum solve Israel,
qui gemit in exsilio,
privatus Dei Filio.
R: Gaude! Gaude! Emmanuel,
nascetur pro te Israel!
Veni, O Sapientia,
quae hic disponis omnia,
veni, viam prudentiae
ut doceas et gloriae. R.
Veni, veni, Adonai,
qui populo in Sinai
legem dedisti vertice
in maiestate gloriae. R.
Veni, O Iesse virgula,
ex hostis tuos ungula,
de spectu tuos tartari
educ et antro barathri. R.
Veni, Clavis Davidica,
regna reclude caelica,
fac iter tutum superum,
et claude vias inferum. R.
Veni, veni O Oriens,
solare nos adveniens,
noctis depelle nebulas,
dirasque mortis tenebras. R.
Veni, veni, Rex Gentium,
veni, Redemptor omnium,
ut salvas tuos famulos
peccati sibi conscios. R.
Oi saavu jo, Immanuel (VK 756)
san. Niilo Rauhala
Oi saavu jo, Immanuel,
ja täytä toivo kansojen.
Käy, Kuninkaamme, päälle maan,
näin riennä meitä auttamaan.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi viisautta Herran suun,
sen voima voittaa kaiken muun.
Loit maan ja taivaan kaikkineen,
tie neuvo meille viisauteen.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi pyhä armon Jumala,
lain annoit Siinainvuorella.
Opeta meille tahtosi,
johdata tiellä armosi.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi verso suvun Daavidin,
luo valoasi kansoihin.
Me syvyydestä huudamme:
Pois ota raskaat kuormamme!
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi päästä, avain Daavidin,
myös meidät taivaan saleihin.
Oi, avaa kuolon vankila,
sen vangit valoon johdata.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi vanhurskauden aurinko,
oi aamunkoitto, nouse jo.
Ikuinen valo loistava,
pois yö ja tuska karkota.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi hallitsija kansojen,
tuo rauha maahan ihmisten.
Oi, luotujasi armahda
ja kansaksesi rakenna.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
On epäselvää, onko virsikirjassamme oleva laulu "Oi saavu jo, Immanuel" (VK 756) tehty itse Oi-antifonien pohjalta vai "Veni veni Emmanuel" -laulun pohjalta. Laulu on kuitenkin "Veni veni Emmanuel"in muotoinen kertosäkeiseltä osaltaan sekä säejärjestykseltään (eli antifonien suhteen viimeinen säe on ensimmäisenä). Antifonit suomensi ensimmäisen kerran Mikael Agricola 1544 ja Niilo Rauhala on suomentanut ne uudelleen 1995.
Virsikirjassa oleva sävelmä on merkitty "Keskiajalta/Saksassa 1539". Vaikka virsikirjassa oleva sävelmä ei ole sama kuin laulussa "Veni veni Emmanuel", on teksti rytmiltään sellainen, että se voidaan suoraan siirtää tuohon autenttiseen sävelmään. Tuo "autenttinen sävelmä" jota latinaksi laulettuna "Veni veni Emmanuel"issa käytetään on peräisin fransiskaaninunnilta 15. vuosisadalta, hautajaishymnistä Libera me.
It is interesting to note that the initial words of the actual antiphons in reverse order form an acrostic: O Emmanuel, O Rex, O Oriens, O Clavis, O Radix ("virgula" in the hymn), O Adonai, O Sapientia. ERO CRAS can be loosely translated as "I will be there tomorrow". That is a fitting message indeed since Christ's birth falls on the following day. (Lähde)
Veni veni Emmanuel
Veni veni, Emmanuel
captivum solve Israel,
qui gemit in exsilio,
privatus Dei Filio.
R: Gaude! Gaude! Emmanuel,
nascetur pro te Israel!
Veni, O Sapientia,
quae hic disponis omnia,
veni, viam prudentiae
ut doceas et gloriae. R.
Veni, veni, Adonai,
qui populo in Sinai
legem dedisti vertice
in maiestate gloriae. R.
Veni, O Iesse virgula,
ex hostis tuos ungula,
de spectu tuos tartari
educ et antro barathri. R.
Veni, Clavis Davidica,
regna reclude caelica,
fac iter tutum superum,
et claude vias inferum. R.
Veni, veni O Oriens,
solare nos adveniens,
noctis depelle nebulas,
dirasque mortis tenebras. R.
Veni, veni, Rex Gentium,
veni, Redemptor omnium,
ut salvas tuos famulos
peccati sibi conscios. R.
Oi saavu jo, Immanuel (VK 756)
san. Niilo Rauhala
Oi saavu jo, Immanuel,
ja täytä toivo kansojen.
Käy, Kuninkaamme, päälle maan,
näin riennä meitä auttamaan.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi viisautta Herran suun,
sen voima voittaa kaiken muun.
Loit maan ja taivaan kaikkineen,
tie neuvo meille viisauteen.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi pyhä armon Jumala,
lain annoit Siinainvuorella.
Opeta meille tahtosi,
johdata tiellä armosi.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi verso suvun Daavidin,
luo valoasi kansoihin.
Me syvyydestä huudamme:
Pois ota raskaat kuormamme!
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi päästä, avain Daavidin,
myös meidät taivaan saleihin.
Oi, avaa kuolon vankila,
sen vangit valoon johdata.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi vanhurskauden aurinko,
oi aamunkoitto, nouse jo.
Ikuinen valo loistava,
pois yö ja tuska karkota.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
Oi hallitsija kansojen,
tuo rauha maahan ihmisten.
Oi, luotujasi armahda
ja kansaksesi rakenna.
Jo riemuitkaa!
On Luojamme
nyt Kristuksessa kanssamme.
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
Adventtiajan hetkipalvelusten antifoneja
Joulun alla hetkipalveluksen teologian friikin on hyvä puhua Oi-antifoneista. Ne kuuluvat juuri ennen joulua vesperiin Magnificatin antifoneiksi. Ennen joulua on myös laudeksessa kaksi erityisantifonia, joita käytetään Benedictuksessa. Kirjoitan näistä antifoneista muutaman blogijutun, mutta aloitetaan nyt latinankielisillä teksteillä. Yritän saada suomennokset mahdollisimman pian.
MAGNIFICATIN OI-ANTIFONIT
17.12. O Sapientia
O Sapientia, quae ex ore Altissimi prodiisti,
attingens a fine usque ad finem,
fortiter suaviterque disponens omnia:
veni ad docendum nos viam prudentiae.
18.12. O Adonai
O Adonai, et Dux domus Israel,
qui Moysi in igne flammae rubi apparuisti,
et ei in Sina legem dedisti:
veni ad redimendum nos in brachio extento.
19.12. O Radix Jesse
O Radix Jesse, qui stas in signum populorum,
super quem continebunt reges os suum,
quem Gentes deprecabuntur:
veni ad liberandum nos, jam noli tardare.
20.12. O Clavis David
O Clavis David, et sceptrum domus Israel;
qui aperis, et nemo claudit;
claudis, et nemo aperit:
veni, et educ vinctum de domo carceris,
sedentem in tenebris, et umbra mortis.
21.12. O Oriens
O Oriens,
splendor lucis aeternae, et sol justitiae:
veni, et illumina sedentes in tenebris, et umbra mortis.
22.12. O Rex Gentium
O Rex Gentium, et desideratus earum,
lapisque angularis, qui facis utraque unum:
veni, et salva hominem,
quem de limo formasti.
23.12. O Emmanuel
O Emmanuel, Rex et legifer noster,
exspectatio Gentium, et Salvator earum:
veni ad salvandum nos, Domine, Deus noster.
BENEDICTUKSEN ANTIFONIT
21.12.
Nolite timere: quinta enim die veniet ad vos Dominus noster.
23.12.
Ecce completa sunt omnia, quae dicta sunt per Angelum de Virgine Maria.
MAGNIFICATIN OI-ANTIFONIT
17.12. O Sapientia
O Sapientia, quae ex ore Altissimi prodiisti,
attingens a fine usque ad finem,
fortiter suaviterque disponens omnia:
veni ad docendum nos viam prudentiae.
18.12. O Adonai
O Adonai, et Dux domus Israel,
qui Moysi in igne flammae rubi apparuisti,
et ei in Sina legem dedisti:
veni ad redimendum nos in brachio extento.
19.12. O Radix Jesse
O Radix Jesse, qui stas in signum populorum,
super quem continebunt reges os suum,
quem Gentes deprecabuntur:
veni ad liberandum nos, jam noli tardare.
20.12. O Clavis David
O Clavis David, et sceptrum domus Israel;
qui aperis, et nemo claudit;
claudis, et nemo aperit:
veni, et educ vinctum de domo carceris,
sedentem in tenebris, et umbra mortis.
21.12. O Oriens
O Oriens,
splendor lucis aeternae, et sol justitiae:
veni, et illumina sedentes in tenebris, et umbra mortis.
22.12. O Rex Gentium
O Rex Gentium, et desideratus earum,
lapisque angularis, qui facis utraque unum:
veni, et salva hominem,
quem de limo formasti.
23.12. O Emmanuel
O Emmanuel, Rex et legifer noster,
exspectatio Gentium, et Salvator earum:
veni ad salvandum nos, Domine, Deus noster.
BENEDICTUKSEN ANTIFONIT
21.12.
Nolite timere: quinta enim die veniet ad vos Dominus noster.
23.12.
Ecce completa sunt omnia, quae dicta sunt per Angelum de Virgine Maria.
maanantai 21. heinäkuuta 2008
Sanan ja rukouksen viikko II
Toteutamme Rukousviikon hetkipalvelukset niin, että laudes ja ad sextam ovat täysin luettuja, ilman mitään laulamista, kun taas vesper ja kompletorio ovat enemmän laulu-painotteisia. (Tästäkin huolimatta saatan kyllä laulaa keskimmäisen laudeksen kolmesta psalmista, jotta saadaan vähän väriä.)
Rukoilkaa Rukousviikon puolesta! (Heh.)
Rukoilkaa Rukousviikon puolesta! (Heh.)
Sanan ja rukouksen viikko I
No niin! Tänään alkaakin sitten urakka, nimittäin Sanan ja rukouksen viikko Auran seurakunnassa ja kirkossa. Vuorossa on jokaiselle viikon arkipäivälle 4 hetkipalvelusta. Laudes on klo 09, ad sextam klo 12, vesper klo 18 ja kompletorio klo 21. Käytän psalmeina Rukoushetkien kirjan mukaista psalttarikiertoa täysin sellaisenaan. Emme käytä antifoneja psalmeissa, mikä on tietenkin pienoinen puute, mutta minulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa eikä riittävää perehtyneisyyttä antifonien ihmeelliseen maailmaan lähteä niitä jokaiselle psalmille etsimään.
Viikon suurin urakka on puheiden pohtiminen. Laudeksessa, vesperissä ja kompletoriossahan on nimittäin paikka puheelle ja ilman muuta sellainen pidetään. Ajattelin, että puheen kohdalla luetaan jossain palveluksessa kirkkoisiä (jakamattoman kirkon ajoilta ja myöskin myöhemmältä), myös Lutheria. Häneltä minulla on eräs hieman vanhempi kirja: Martti Luther, Sana ja armo. Hartauskirja vuoden joka päivälle. 2. p. Kirjayhtymä: Helsinki. 1960. Siinä on raamatunkohta ja lyhyt teksti sitten. Oma vaikeutensa on sitten tietenkin löytää raamatunkohta jokaiseen rukoushetkeen, ellen sitten käytä juuri tuota Lutherin kirjaa erityisen paljoa.
Katsotaanpa, miten tulee porukkaa! Olen kyllä henkisesti valmistautunut siihen, että paikalle ei tule kovinkaan paljoa. Yksi seurakuntalainen jo sanoi minulle, että tulee kyllä paikalle. Otan itse ensi viikon hengellisenä harjoituksena. Aion lukea väliaikoina kirkossa kirkkoisiä ja hengellistä kirjallisuutta ja levähtää. Ehkä myös harjoitan lectio continuaa ja luen Raamattua ääneen. Niin sanottu raamattumaraton olisikin kiinnostava tilaisuus. Pohdin sen liittämistä Rukousviikon yhteyteen, mutta en sitten kuitenkaan...
Jos asutte Turun suunnalla, käykää ihmeessä piipahtamassa joku päivä. Tee päivän retki rukoukseen!
Viikon suurin urakka on puheiden pohtiminen. Laudeksessa, vesperissä ja kompletoriossahan on nimittäin paikka puheelle ja ilman muuta sellainen pidetään. Ajattelin, että puheen kohdalla luetaan jossain palveluksessa kirkkoisiä (jakamattoman kirkon ajoilta ja myöskin myöhemmältä), myös Lutheria. Häneltä minulla on eräs hieman vanhempi kirja: Martti Luther, Sana ja armo. Hartauskirja vuoden joka päivälle. 2. p. Kirjayhtymä: Helsinki. 1960. Siinä on raamatunkohta ja lyhyt teksti sitten. Oma vaikeutensa on sitten tietenkin löytää raamatunkohta jokaiseen rukoushetkeen, ellen sitten käytä juuri tuota Lutherin kirjaa erityisen paljoa.
Katsotaanpa, miten tulee porukkaa! Olen kyllä henkisesti valmistautunut siihen, että paikalle ei tule kovinkaan paljoa. Yksi seurakuntalainen jo sanoi minulle, että tulee kyllä paikalle. Otan itse ensi viikon hengellisenä harjoituksena. Aion lukea väliaikoina kirkossa kirkkoisiä ja hengellistä kirjallisuutta ja levähtää. Ehkä myös harjoitan lectio continuaa ja luen Raamattua ääneen. Niin sanottu raamattumaraton olisikin kiinnostava tilaisuus. Pohdin sen liittämistä Rukousviikon yhteyteen, mutta en sitten kuitenkaan...
Jos asutte Turun suunnalla, käykää ihmeessä piipahtamassa joku päivä. Tee päivän retki rukoukseen!
torstai 10. heinäkuuta 2008
Jumalanpalvelusuudistuksen käsikirjaehdotus
Löysin verkosta sattumalta jumalanpalvelusuudistuksessa komitean tekemän käsikirjaehdotuksen. Pitää tutustua tähän tarkemmin. Mutta, vallan heti tein yhden huomion!
Nimittäin! Roomalaisen riituksen mukaan vain päivän ensimmäisessä hetkipalveluksessa, oli se mikä tahansa, käytetään invitatoriumia, eli vuoroversikkeliä "Herra, avaa minun huuleni - niin suuni julistaa sinun kunniaasi." Latinalaisessa riituksessa tämän jälkeen seuraa psalmi 95 (tai 100 tai 67 tai 24).
Mikäli invitatorium on ollut jo aikaisemmassa hetkipalveluksessa, käytetään johdantoversikkeliä "Jumala, riennä minua pelastamaan - Herra, kiiruhda minua auttamaan." Luterilainen vastaava on "Jumala, ole armollinen, pelasta minut. - Riennä avukseni, Herra." eli siis erojakin löytyy!
Mutta, siis huomioni käsikirjakomitean ehdotuksesta! Kun selaat sitä hetkipalvelusten kohdalta, huomaat, että laudeksen kohdalla invitatorium on asetettu pakolliseksi, mutta niin ad sextamissa, vesperissä kuin kompletoriossakin invitatorium on asetettu sulkeisiin, eli näytettäisiin seuraavan tässä Rooman kirkon esimerkkiä. Tosin tässäkään ei komitea mene hardcoreksi ja ehdota invitatorium-psalmia (perinteisesti siis psalmi 95).
Tämä on ainut kohta, joka on muuttunut. Komitean ehdotus invitatoriumin valinnaisuudesta päivän seuraavissa hetkissä ei mennyt läpi, vaan nyt pyydämme Herraa avaamaan huuliamme koko ajan. Ja minusta se on hyvä niin! Tosin voisihan se psalmi olla siinä välissä vielä.
Nimittäin! Roomalaisen riituksen mukaan vain päivän ensimmäisessä hetkipalveluksessa, oli se mikä tahansa, käytetään invitatoriumia, eli vuoroversikkeliä "Herra, avaa minun huuleni - niin suuni julistaa sinun kunniaasi." Latinalaisessa riituksessa tämän jälkeen seuraa psalmi 95 (tai 100 tai 67 tai 24).
Mikäli invitatorium on ollut jo aikaisemmassa hetkipalveluksessa, käytetään johdantoversikkeliä "Jumala, riennä minua pelastamaan - Herra, kiiruhda minua auttamaan." Luterilainen vastaava on "Jumala, ole armollinen, pelasta minut. - Riennä avukseni, Herra." eli siis erojakin löytyy!
Mutta, siis huomioni käsikirjakomitean ehdotuksesta! Kun selaat sitä hetkipalvelusten kohdalta, huomaat, että laudeksen kohdalla invitatorium on asetettu pakolliseksi, mutta niin ad sextamissa, vesperissä kuin kompletoriossakin invitatorium on asetettu sulkeisiin, eli näytettäisiin seuraavan tässä Rooman kirkon esimerkkiä. Tosin tässäkään ei komitea mene hardcoreksi ja ehdota invitatorium-psalmia (perinteisesti siis psalmi 95).
Tämä on ainut kohta, joka on muuttunut. Komitean ehdotus invitatoriumin valinnaisuudesta päivän seuraavissa hetkissä ei mennyt läpi, vaan nyt pyydämme Herraa avaamaan huuliamme koko ajan. Ja minusta se on hyvä niin! Tosin voisihan se psalmi olla siinä välissä vielä.
perjantai 27. kesäkuuta 2008
Rippikoulun hartauselämä
Olemme tänä vuonna luopuneet Auran seurakunnassa leirikirkkovuodesta. Emme siis vietä joka päivä enää täyttä sanajumalanpalvelusta (tahi kuivaa messua), jossa käytäisiin tärkeimmät kirkkovuoden pyhät. Ennen käytiin käytännössä 1. adventti, joulu, pitkäperjantai, pääsiäinen, helluntai ja p. Kolminaisuuden päivä sekä ehkä juhannus, kirkastussunnuntai tai jokin muu. Viime vuonna Auran rippikoululeirillä vietimme lähes joka ilta iltahartautena kompletorion, mitä emme tee enää tänä vuonna. Hetkipalvelukset eivät kuitenkaan katoa rippikoulusta. Olemme nimittäin päättäneet, että kirkkovuoden kierrosta luovutaan ja tilalle laitetaan ad sextamit.
Ennen ryhmät toteuttivat jumalanpalveluksen. Oli suntio-, virsi-, rukous- ja muita ryhmiä. (Tarvasjoella käytimme muuten myös liturgiryhmää, joka vastasi jumalanpalveluksen suunnitelun johtamisesta ja itse jumalanpalveluksen etenemisestä. Se tuotti vaihtelevia kokemuksia. Ennen kaikkea ohjeistus pitää antaa hyvin! Liturgiryhmän käyttäminen vähensi mukavasti kyllä omia tehtäviäni. Voi meitä laiskoja!) Kaiken tämän sekamelskan jälkeen nyt meillä on hetkipalvelusta toteuttamassa vain yksi ryhmä, jonka ainoana tehtävänä on rukouksen laatiminen. Tässä keskipäivän rukoushetkessähän ei ole ollenkaan puhetta eikä evankeliumikantikumia. Odotan innolla, minkälainen se tulee olemaan.
Olen toistaiseksi suunnitellut niin, että ad sextameissamme olisi kaksi psalmia - hieman traditiosta poiketen, tiedän. Olisi joka päivän aiheeseen liittyvä psalmi (esim. 1. opinkappaletta käsittelevänä päivänä psalmi 8) ja tämän lisäksi tradition mukaan keskipäivän hetkiin (terssi, seksti, noona) kuuluva psalmi 119 - tai siis osia siitä. Psalmi 119:hän muodostaa keskipäivän hetkien rungon. Perinteisesti nimenomaan sitä on luettu, kussakin keskipäivän kolmesta hetkestä kolme osaa siitä. Vai olikohan se vain yksi? No, tämä pitää tarkistaa. Psalmi itsessään on alfabeettinen psalmi, joka jakaantuu 22 osaan, joten sen osittaminen on mielekästä. Jokainen osahan päätetään gloria patriin.
Ad sextamien lukukappaleena puolestaan toiminee Johanneksen evankeliumin egoeimit, eli "Minä olen" -lauselmat. Tiedän toki, ettei hetkipalveluksissa ole ollut perinteisesti tapana lukea evankeliumia, mutta olen tässä joutunut soveltamaan traditiota, jotta Raamatun - erityisesti evankeliumien - pleerooma tulisi jaettua rippikoululaisille. Ego eimi -lauselman jälkeen aion pitää hiljaisuuden. (Ja jos pohditte, psalmin ja lukukappaleen aikana istutaan, muuten luultavasti seisomme. Seisominenhan on rukouksen perusasento.)
Olemme rippikoulun hartauselämässä tehneet todellakin tällaisen muutoksen. Aamuhartauden - lyhyen sellaisen - pitää ensimmäisen oppitunnin pitäjä oppituntinsa alussa. Iltahartauksista en vielä tiedä, tosin ainakin Jeesus-päivänä se tulee luultavasti olemaan jonkinlainen jalkojenpesun, pääsiäisaterian ja pitkäperjantain yhdistelmä. Ehkä laulan Improperian l. Moitteet!
Ennen ryhmät toteuttivat jumalanpalveluksen. Oli suntio-, virsi-, rukous- ja muita ryhmiä. (Tarvasjoella käytimme muuten myös liturgiryhmää, joka vastasi jumalanpalveluksen suunnitelun johtamisesta ja itse jumalanpalveluksen etenemisestä. Se tuotti vaihtelevia kokemuksia. Ennen kaikkea ohjeistus pitää antaa hyvin! Liturgiryhmän käyttäminen vähensi mukavasti kyllä omia tehtäviäni. Voi meitä laiskoja!) Kaiken tämän sekamelskan jälkeen nyt meillä on hetkipalvelusta toteuttamassa vain yksi ryhmä, jonka ainoana tehtävänä on rukouksen laatiminen. Tässä keskipäivän rukoushetkessähän ei ole ollenkaan puhetta eikä evankeliumikantikumia. Odotan innolla, minkälainen se tulee olemaan.
Olen toistaiseksi suunnitellut niin, että ad sextameissamme olisi kaksi psalmia - hieman traditiosta poiketen, tiedän. Olisi joka päivän aiheeseen liittyvä psalmi (esim. 1. opinkappaletta käsittelevänä päivänä psalmi 8) ja tämän lisäksi tradition mukaan keskipäivän hetkiin (terssi, seksti, noona) kuuluva psalmi 119 - tai siis osia siitä. Psalmi 119:hän muodostaa keskipäivän hetkien rungon. Perinteisesti nimenomaan sitä on luettu, kussakin keskipäivän kolmesta hetkestä kolme osaa siitä. Vai olikohan se vain yksi? No, tämä pitää tarkistaa. Psalmi itsessään on alfabeettinen psalmi, joka jakaantuu 22 osaan, joten sen osittaminen on mielekästä. Jokainen osahan päätetään gloria patriin.
Ad sextamien lukukappaleena puolestaan toiminee Johanneksen evankeliumin egoeimit, eli "Minä olen" -lauselmat. Tiedän toki, ettei hetkipalveluksissa ole ollut perinteisesti tapana lukea evankeliumia, mutta olen tässä joutunut soveltamaan traditiota, jotta Raamatun - erityisesti evankeliumien - pleerooma tulisi jaettua rippikoululaisille. Ego eimi -lauselman jälkeen aion pitää hiljaisuuden. (Ja jos pohditte, psalmin ja lukukappaleen aikana istutaan, muuten luultavasti seisomme. Seisominenhan on rukouksen perusasento.)
Olemme rippikoulun hartauselämässä tehneet todellakin tällaisen muutoksen. Aamuhartauden - lyhyen sellaisen - pitää ensimmäisen oppitunnin pitäjä oppituntinsa alussa. Iltahartauksista en vielä tiedä, tosin ainakin Jeesus-päivänä se tulee luultavasti olemaan jonkinlainen jalkojenpesun, pääsiäisaterian ja pitkäperjantain yhdistelmä. Ehkä laulan Improperian l. Moitteet!
lauantai 31. toukokuuta 2008
Kantikumit
Rukoushetkien kirjasta löysin myös Vanhan ja Uuden testamentin kiitoslaulut (eli kantikumit). Listaan ne tähän. Laitan mukaan vielä evankeliumikantikumit, joita käytetään vastaavassa hetkessä joka päivä. Ad sextamissahan ei evankeliumikantikumia ole. Jos joku vielä tietäisi, mikä kantikumi kuuluu millekin päivälle. Muistelen, että lukujärjestys on laudeksessa psalmi-psalmi-kantikumi-psalmi ja vesperissä kantikum-psalmi-psalmi-psalmi, mutta nyt kyllä muistini saattaa tehdä tepposet. Hetkipalvelushan rakentuu täysin tämän psalmodian ympärille. (Johon on lisätty vähän tekstejä muualta kirjoituksista ja jonkin verran rukousta.)
Laudes (Vanha testamentti)
2. Moos. 15:1b-4, 6, 10, 13, 17-18
5. Moos. 32:1-12
1. Sam. 2:1-10
1. Aik. 29:10b-13
Jes. 2:2-5
Jes. 12:1-6
Jes. 26:1-4, 8-9, 12
Jes. 33:13-16
Jes. 42:10-16
Hes. 36:24-28
Hoos. 6:1-3
Vesper (Uusi testamentti)
Ef. 1:3-10
Fil. 2:5-11
Kol. 1:12-20
1. Tim. 3:16
1. Piet. 2:21-24
Ilm. 4:11
Ilm. 5:9, 10, 12
Ilm. 11: 17-18, 12:10b-12
Ilm. 15:3-4
Ilm. 19:1, 5-8
Ilm. 22:12-14, 16-17
Evankeliumikantikumit
Laudes Sakariaan kiitoslaulu (Benedictus): Luuk. 1:68-79
Vesper Marian kiitoslaulu (Magnificat): Luuk. 1:46-55
Completorium Simeonin kiitoslaulu (Nunc dimittis): Luuk. 2:29-32
On tietenkin muistettava myös Te deum, josta löytää lisätietoa vaikkapa Wikipediasta. Se ei ole evankeliumikantikumi, joskin juhla-aikoina se voi korvata Benedictuksen laudeksessa (Suomen evl. kirkon käsikirjan mukaan siis). Se on varhaiskirkollinen hymni; mutta siitä lisää joskus myöhemmin!
Laudes (Vanha testamentti)
2. Moos. 15:1b-4, 6, 10, 13, 17-18
5. Moos. 32:1-12
1. Sam. 2:1-10
1. Aik. 29:10b-13
Jes. 2:2-5
Jes. 12:1-6
Jes. 26:1-4, 8-9, 12
Jes. 33:13-16
Jes. 42:10-16
Hes. 36:24-28
Hoos. 6:1-3
Vesper (Uusi testamentti)
Ef. 1:3-10
Fil. 2:5-11
Kol. 1:12-20
1. Tim. 3:16
1. Piet. 2:21-24
Ilm. 4:11
Ilm. 5:9, 10, 12
Ilm. 11: 17-18, 12:10b-12
Ilm. 15:3-4
Ilm. 19:1, 5-8
Ilm. 22:12-14, 16-17
Evankeliumikantikumit
Laudes Sakariaan kiitoslaulu (Benedictus): Luuk. 1:68-79
Vesper Marian kiitoslaulu (Magnificat): Luuk. 1:46-55
Completorium Simeonin kiitoslaulu (Nunc dimittis): Luuk. 2:29-32
On tietenkin muistettava myös Te deum, josta löytää lisätietoa vaikkapa Wikipediasta. Se ei ole evankeliumikantikumi, joskin juhla-aikoina se voi korvata Benedictuksen laudeksessa (Suomen evl. kirkon käsikirjan mukaan siis). Se on varhaiskirkollinen hymni; mutta siitä lisää joskus myöhemmin!
perjantai 18. huhtikuuta 2008
Gloria Patrin paikka jumalanpalveluksessa
Mikä paikka on Gloria Patrilla jumalanpalveluksessa? Ortodoksisessa liturgiassa pieni kunnia toistuu vähän väliä, mutta Suomen evl. kirkon jumalanpalvelusjärjestyksessä se on rajattu aika pieneen osaan. Se kuuluu vain ja ainoastaan päivän psalmiin, sen loppuun - mutta päivän psalmihan voidaan laulaa vaihtoehtoisesti aika monessa kohdassa, niin kuin Jumalanpalveluksen opas kertoo (ks. linkki, kohta 5, ks. myös linkki). Päivän psalmin kohdasta puhun joskus myöhemmin lisää.
Pieni kunnia siis tulee lisätä psalmin loppuun aina jumalanpalveluksessa luettaessa! Ainoan poikkeuksen tähän muodostaa pääsiäispaaston kaksi viimeistä viikkoa eli ns. kärsimysaika. Käsikirjan ohjeiden mukaan pientä kunniaa ei lauleta 5. paastosunnuntaista lähtien. Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että 5. paastonajan sunnuntai lasketaan mukaan tähän aikaan, jolloin Gloria Patria ei siis käytetä. Poikkeuksen tähän muodostaa tietenkin pistepyhä, Marian ilmestyspäivä, mikäli sattuu esiintymään tällä ajalla.
Paitsi messuun, tämä Gloria Patrin poisjättö vaikuttaa myös hetkipalveluksiin. Hetkipalveluksissahan pieni kunnia esiintyy paljon useammin kuin messussa; näistä jokaisesta kohdasta pieni kunnia poistetaan kärsimysaikana eli kahtena viimeisenä paastonajan sunnuntaina. Hetkipalveluksessa poisjätöt koskevat siis alussa olevaa vuorolaulua, joka siis typistyy seuraavaksi: "Herra, avaa minun huuleni / niin minun suuni julistaa sinun kunniaasi. / Jumala, ole armollinen, pelasta minut. / Riennä avukseni, Herra." Pientä kunniaa käytetään myös psalminluennan lopussa, josta se luonnollisesti jää pois samoin kuin messussakin.
Responsoriumissa käytetään myös pienen kunnian alkuosaa, joka jää sekin pois. Responsoriumhan on lähinnä psalmiteksteihin pohjautuva vuorolaulu. Otan esimerkin vesperin responsoriumista. Ensin esilaulaja laulaa "Sanasi on lamppu, valo askeleillani." Seurakunta vastaa samalla sävelellä. Esilaulaja laulaa eri sävelellä "Sinä olet suojani ja kilpeni, sanaasi minä turvaan", johon seurakunta vastaa ensimmäisellä sävelellä "Sanasi on lamppu, valo askeleillani." (Olen ymmärtänyt, että tätä responsoriumia voisi periaatteessa laajentaa, jos on osaamista.) Seuraavaksi esilaulaja laulaa pienen kunnian alun "Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle" - ei tietenkään gloria patrin poisjätön aikana - johon seurakunta vastaa tutuksi tulleella vastauksellaan.
Näitä responsoriumeja käytetään lähinnä hetkipalveluksissa, mutta niitä on myös virsikirjan liiteosassa, ja olen niitä käyttänyt myös vastausmusiikkina messussa. Tavallaanhan kyse on vain yhdestä tavasta laulaa psalmi responsorisesti.
Pieni kunnia siis tulee lisätä psalmin loppuun aina jumalanpalveluksessa luettaessa! Ainoan poikkeuksen tähän muodostaa pääsiäispaaston kaksi viimeistä viikkoa eli ns. kärsimysaika. Käsikirjan ohjeiden mukaan pientä kunniaa ei lauleta 5. paastosunnuntaista lähtien. Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että 5. paastonajan sunnuntai lasketaan mukaan tähän aikaan, jolloin Gloria Patria ei siis käytetä. Poikkeuksen tähän muodostaa tietenkin pistepyhä, Marian ilmestyspäivä, mikäli sattuu esiintymään tällä ajalla.
Paitsi messuun, tämä Gloria Patrin poisjättö vaikuttaa myös hetkipalveluksiin. Hetkipalveluksissahan pieni kunnia esiintyy paljon useammin kuin messussa; näistä jokaisesta kohdasta pieni kunnia poistetaan kärsimysaikana eli kahtena viimeisenä paastonajan sunnuntaina. Hetkipalveluksessa poisjätöt koskevat siis alussa olevaa vuorolaulua, joka siis typistyy seuraavaksi: "Herra, avaa minun huuleni / niin minun suuni julistaa sinun kunniaasi. / Jumala, ole armollinen, pelasta minut. / Riennä avukseni, Herra." Pientä kunniaa käytetään myös psalminluennan lopussa, josta se luonnollisesti jää pois samoin kuin messussakin.
Responsoriumissa käytetään myös pienen kunnian alkuosaa, joka jää sekin pois. Responsoriumhan on lähinnä psalmiteksteihin pohjautuva vuorolaulu. Otan esimerkin vesperin responsoriumista. Ensin esilaulaja laulaa "Sanasi on lamppu, valo askeleillani." Seurakunta vastaa samalla sävelellä. Esilaulaja laulaa eri sävelellä "Sinä olet suojani ja kilpeni, sanaasi minä turvaan", johon seurakunta vastaa ensimmäisellä sävelellä "Sanasi on lamppu, valo askeleillani." (Olen ymmärtänyt, että tätä responsoriumia voisi periaatteessa laajentaa, jos on osaamista.) Seuraavaksi esilaulaja laulaa pienen kunnian alun "Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle" - ei tietenkään gloria patrin poisjätön aikana - johon seurakunta vastaa tutuksi tulleella vastauksellaan.
Näitä responsoriumeja käytetään lähinnä hetkipalveluksissa, mutta niitä on myös virsikirjan liiteosassa, ja olen niitä käyttänyt myös vastausmusiikkina messussa. Tavallaanhan kyse on vain yhdestä tavasta laulaa psalmi responsorisesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
