Piispanistuin r.y.?

Sain jokin aika idean, jonka osin jo esittelin foorumilla. Idea koski Piispanistuin-yhdistyksen perustamista. Yhdistyksen tarkoituksena olisi hankkia kullekin piispalle omaan katedraaliinsa oma, episkopaalinen tuolinsa. Tämä tuoli sijoitettaisiin - mikäli vain mahdollista - seurakunnasta katsoen vasemmalle puolelle eli saarnatuolin t.s. evankeliumin puolelle. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkossa sen voisi hyvin sijoittaa sediliaa vastapäätä. Turun tuomiokirkkoon en kyllä osaa miettiä hyvää paikkaa piispanistuimelle.

Tarkoitus olisi, että istuin kuvastaisi piispan valtaa (potestas iurisdictionis, ordinis et docendi), erityisesti opetusvaltaa. Piispat voisivat sitten pitää puheensa ynnä muut saarnansa virkansa mukaisesti istualtaan tuoliltaan. Mahdollisesti istuin tuotaisiin keskelle kirkkoa saarnan ajaksi? Tuoli olisi jykevää tekoa ja hienosti koristeltu. Siinä olisi myös hiippakunnan (ja/tai piispan) vaakuna.

Onko ideani täysin tuulesta temmattu? (Sitähän itse kukin toivoisi, heh heh.)

Joko on aika?

Joko nyt on aika? Joko nyt on aika korkeakirkollisten, pseudopaavilaisten, kryptokatolisten, liturgistien (johtuen sanasta liturgismi, liturgiasta innostuneisuus) ja sakramentalistien (vrt. edellinen) kerääntyä yhteen ja muodostaa yhdistys näiden teemojen puitteissa? Liitän tämän kysymykseni yhteyteen nyt aikaisemmin käsittelemäni Sanct Henriks -kretsenin ohjelmajulistuksen referaatin:

Sanct Henriks-kretsenin ohjelmajulistus
1. Kirkon sakramentaalinen luonne Kristuksen ruumiina
2. pääjumalanpalvelus (högmässa) seurakunnan jumalanpalveluselämän keskuksena
3. Ehtoollinen pääjumalanpalveluksen keskuksena ja sen vietto asiaankuuluvin liturgioin
4. Ehtoollisen eukaristinen (kiitos)motiivi
5. Kaste Jumalan lapseuden perustana
6. kristillisen julistuksen kirkollisuus (objektiivisuus, tunnustuksellisuus ja sakramentaalisuus)
7. paimenvirka Herran perustamana avainvirkana (nyckelämbete)
8. jatkuva ja järjestetty rukouselämä (erit. traditionaalinen hetkipalvelus)
9. kirkkovuosi ja pyhän messun liturgia
10. autettava toisiamme löytämään paikkamme kirkossa

Jos sakramentalistien liturgistien pseudopaavilaisten kryptokatolistien korkeakirkollisten liike perustettaisiin, joko epävirallisesti tai ihan yhdistysrekisteriin menevällä otteella, millainen olisi sen ohjelmajulistus? Ystävät, teologit, uskovat, nyt avatkaa suunne. Jos te tahdotte tällaisen liikkeen, on aika tehdä jotain asian eteen. Jos ette...

Korkeakirkollisen uudistukset liikkeitä

Ystävällinen akoluutti oli käynyt kommentoimassa SHK:ta käsittelevää viestiä. Tätä kautta innostuin Pohjoismaissa ja lähettyvillä vaikuttavista korkeakirkollisen uudistuksen liikkeistä ja ajattelin listata niitä tähän muutamia. Mielestäni on todella tärkeää, että kirkollisen uudistuksen järjestö ei ole pelkästään ns. etujärjestö, vaan spiritualiteetin harjoittamiseen perustuva yhteisö. Listaan sekä luterilaisia että anglikaanisia. Anglikaanisista saamme kiittää Oxfordin liikettä (Wikipedia), joka on varmasti vaikuttanut myös luterilaisten syntymiseen.

Anglikaanisia
Society of Mary (Wikipedia)

Confraternity of the Blessed Sacrament (Wikipedia), myös Ruotsissa

Society of the Holy Cross (Wikipedia)

Guild of All Souls (Wikipedia)

Society of King Charles the Martyr (Wikipedia)

Luterilaisia
Saksassa, Hochkirchliche Vereinigung Augsburgischen Bekenntnisses (Wikipedia)

Saksassa, Bund für evangelisch-katholische Einheit (Wikipedia)

Tanskassa, Theologisk Oratorium (Wikipedia).

Norjassa, Ordo Crucis (Wikipedia)

Ruotsissa, Societas Santae Birgittae (Wikipedia)

Ruotsissa, Arbetsgemenskapen Kyrklig Förnyelse (Wikipedia) (ei tietääkseni ole spiritualiteettia harjoittava yhteisö vaan kattojärjestö)

Olenko unohtanut tästä listasta jotain tärkeää?

Ilmeisesti Suomessa ei varsinaista korkeakirkollisen uudistuksen liikettä ole, ellei Sanct Henriks-kretseniä lasketa mukaa. Sen lisäksi oli toki Mikael Agricolan veljespiiri (Turun liturgiset veljet). Molemmat ovat tällä hetkellä lakanneet olemasta ja kadonneet historiankirjojen hämäriin, josta me jotkut innostuneet yritämme niitä nostaa.

Meillä on toki mystiikan liikkeitä enemmänkin (Hiljaisuuden ystävät, Sinapinsemen) ja muutamia luostareita (Enonkoski ja Ekumeeniset karmeliitat). Luostarit eivät näytä tällä hetkellä kovin toimivilta, kun kummassakin on tietääkseni yksi henkilö.

Eikö Suomessa todellakaan ole enää yhtään korkeakirkollista uudistusliikettä?