Psalmista 119

Keskipäivän rukoushetkiin (tertia, seksta, nona) on perinteisesti kuulunut psalmi 119 jollain tavalla. Benediktiininen kierto (jossa on myös primam) aloittaa psalmin 119 (siis VG 118) sunnuntain primamissa, neljä osaa, ja jatkaa keskipäivän tunneissa, kussakin kolme osaa, kuten myös maanantaina, kussakin kolmessa hetkipäivän tunnissa kolme osaa. Psalmi on akrostinen alfabeettinen psalmi ja se jakaantuu heprean kirjaimiston mukaisesti 22 osaan; jokaisessa osassa jokainen säe alkaa tietyllä heprealaisella kirjaimella. Eli siis sunnuntain priiman neljä sekä keskipäivän yhdeksän sekä maanantain keskipäivän yhdeksän yhdessä summattuna on 22, eli psalmi 119 käydään sunnuntaina ja maanantaina läpi. Benediktiinisessä kierrossa muina päivinä eli tiistaista lauantaihin on aina keskipäivän palveluksissa samat psalmit, nimittäin tertiassa 120, 121, 122; sekstassa 123, 124, 125; nonassa 126, 127, 128. (Kätevä taulukko Vulgatan psalminumeroinnilla täällä.)

Aina kannattaa muistaa, että hetkipalveluksen suhteen benediktiineillä on roomalaisesta riituksesta poikkeava erityisriituksensa, eli psalttarikierto on erilainen kuin roomalaisessa yleensä. Näyttäisi siltä, että vuotta 1911 edeltänyt roomalainen kierto kävi psalmia 119 (siis VG 118) läpi priman, tertian, sekstan ja nonan aikana ilmeisesti kahdessa päivässä, mikäli tulkitsin oikein.

Mutta, mikäli nykyään tahdotaan tehdä psalttarikiertoa, jossa olisi psalmi 119 jotenkin asetettu keskipäivälle, suosittelen - oli kierto sitten lähtökohdissaan yhden, kahden, kolmen tai neljän viikon kierto - että psalmi 119 on yhden viikon kierrossa keskipäivällä niin, että sunnuntaina keskipäivällä luetaan neljä osaa tuosta psalmista, kun taas muina päivinä luetaan kolme osaa tuosta psalmista. Näin tertialle, sekstalle ja nonalle tulee kullekin yksi alfabeettinen osa, paitsi sunnuntaina, jolloin näille kolmelle palvelukselle on neljä alfabeettistä osaa; sunnuntaille voidaan toki ottaa primam mukaan, jolloin olisi neljä palvelusta. Kolme psalmia ei kuitenkaan ole mitenkään liikaa yhteen yksittäiseen rukoushetkeenkään! Minäpä teen tästä pian sellaisen pienen vihkosen, Keskipäivän rukoushetki koko viikolle ja laitan sen tänne jakoon.

Rippikoulun hartauselämä

Olemme tänä vuonna luopuneet Auran seurakunnassa leirikirkkovuodesta. Emme siis vietä joka päivä enää täyttä sanajumalanpalvelusta (tahi kuivaa messua), jossa käytäisiin tärkeimmät kirkkovuoden pyhät. Ennen käytiin käytännössä 1. adventti, joulu, pitkäperjantai, pääsiäinen, helluntai ja p. Kolminaisuuden päivä sekä ehkä juhannus, kirkastussunnuntai tai jokin muu. Viime vuonna Auran rippikoululeirillä vietimme lähes joka ilta iltahartautena kompletorion, mitä emme tee enää tänä vuonna. Hetkipalvelukset eivät kuitenkaan katoa rippikoulusta. Olemme nimittäin päättäneet, että kirkkovuoden kierrosta luovutaan ja tilalle laitetaan ad sextamit.

Ennen ryhmät toteuttivat jumalanpalveluksen. Oli suntio-, virsi-, rukous- ja muita ryhmiä. (Tarvasjoella käytimme muuten myös liturgiryhmää, joka vastasi jumalanpalveluksen suunnitelun johtamisesta ja itse jumalanpalveluksen etenemisestä. Se tuotti vaihtelevia kokemuksia. Ennen kaikkea ohjeistus pitää antaa hyvin! Liturgiryhmän käyttäminen vähensi mukavasti kyllä omia tehtäviäni. Voi meitä laiskoja!) Kaiken tämän sekamelskan jälkeen nyt meillä on hetkipalvelusta toteuttamassa vain yksi ryhmä, jonka ainoana tehtävänä on rukouksen laatiminen. Tässä keskipäivän rukoushetkessähän ei ole ollenkaan puhetta eikä evankeliumikantikumia. Odotan innolla, minkälainen se tulee olemaan.

Olen toistaiseksi suunnitellut niin, että ad sextameissamme olisi kaksi psalmia - hieman traditiosta poiketen, tiedän. Olisi joka päivän aiheeseen liittyvä psalmi (esim. 1. opinkappaletta käsittelevänä päivänä psalmi 8) ja tämän lisäksi tradition mukaan keskipäivän hetkiin (terssi, seksti, noona) kuuluva psalmi 119 - tai siis osia siitä. Psalmi 119:hän muodostaa keskipäivän hetkien rungon. Perinteisesti nimenomaan sitä on luettu, kussakin keskipäivän kolmesta hetkestä kolme osaa siitä. Vai olikohan se vain yksi? No, tämä pitää tarkistaa. Psalmi itsessään on alfabeettinen psalmi, joka jakaantuu 22 osaan, joten sen osittaminen on mielekästä. Jokainen osahan päätetään gloria patriin.

Ad sextamien lukukappaleena puolestaan toiminee Johanneksen evankeliumin egoeimit, eli "Minä olen" -lauselmat. Tiedän toki, ettei hetkipalveluksissa ole ollut perinteisesti tapana lukea evankeliumia, mutta olen tässä joutunut soveltamaan traditiota, jotta Raamatun - erityisesti evankeliumien - pleerooma tulisi jaettua rippikoululaisille. Ego eimi -lauselman jälkeen aion pitää hiljaisuuden. (Ja jos pohditte, psalmin ja lukukappaleen aikana istutaan, muuten luultavasti seisomme. Seisominenhan on rukouksen perusasento.)

Olemme rippikoulun hartauselämässä tehneet todellakin tällaisen muutoksen. Aamuhartauden - lyhyen sellaisen - pitää ensimmäisen oppitunnin pitäjä oppituntinsa alussa. Iltahartauksista en vielä tiedä, tosin ainakin Jeesus-päivänä se tulee luultavasti olemaan jonkinlainen jalkojenpesun, pääsiäisaterian ja pitkäperjantain yhdistelmä. Ehkä laulan Improperian l. Moitteet!